Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Kevään odotetuimpia lintuja luonnon tunnelmallisena kalenterina
Kiurun lentoääni, pätkä liverrystäkin jo taivaalta, kottaraisen ilmestyminen pesäpöntölle, ensimmäinen peipon laulu metsänreunassa, västäräkin keikuttelu pihamaalla ja haarapääskyn odotettu paluu pihapiiriin ovat perinteisesti tärkeitä kevään etenemisen tunnelmallisia hetkiä.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Kevään odotettu muuttomatkallaaan, pikkujoutsen. Kuvat: Samuli Haapasalo
11/2024
Kevään ensimmäiset kurjet töräyttävät soidinhuutonsa aikaisempaa varhemmin. Laulujoutsenen toitotus on monelle ensimmäinen varhaiskevään muuttohavainto. Merihanhi on nykyään ensimmäisiä saapujia lounaassa ja lännessä.
Mutta lisäksi on muutama lintulaji, joita aivan erityisesti odotan joka vuosi. Ensimmäinen niistä saapuu, kun leuto länsilounainen tuuli puhaltaa kauniissa säässä maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Tuuli tuo pikkujoutsenen Pohjanmeren rannoilta ja Brittein saarilta. Odotan pikkujoutsenen tiiviitä parvia, mystistä lentoääntä ja öistä pulputusta merenlahdilta. Tyypillisesti kohtaan pikkujoutsenet Viron Matsalunlahdella. Muutto osuu vain pienin määrin Suomeen, kuitenkin kaakossa Virolahdella voi nähdä niitä enemmänkin muuttolennollaan merellä.
Ensimmäiset kurjet huutavat hyvin varhain
Kaakkureita talvehtiikin Itämeren sulissa vesissä. Mutta on kaksi erityistä hetkeä, joita odotan. Niin pian kuin lampien jäät sulavat siinä määrin, että kaakkurilla on riittävä tila laskeutua ja nousta, kaakkuri saapuu erämaalammille.
Kaakkuri
Toinen on tundralampien kaakkurien muutto osana arktikan lintujen kiirehtimistä koilliseen pitkin Suomenlahtea. Se huipentuu toukokuun jälkipuoliskolla.
Käki saapuu samoihin aikoihin kuin kaakkurit pesimälammilleen.”Käki kukkuu siellä ja kevät on”. Silloin kesäkin on jo hyvin lähellä.
Käki ”esittää” lennossa haukkaa
Ensimmäisten satakielten laulu iltahämärissä toukokuun toisella viikolla on aina merkityksellinen.
Virossa aivan erityinen on kuhankeittäjän (peoleo) ensimmäiset huudot vihertyvien lehtimetsien latvustoissa. Olen huomannut, että Virossa kuhankeittäjää odotetaan kovasti. Ensimmäinen äänestään havaittu saapunut kuhankeittäjä on aina tärkeä uutinen. Suomessa tämä jännittävä lintu on käynyt harmillisen harvinaiseksi viime vuosikymmeninä.
Kuhankeittäjää näkee hyvin harvoin esillä, tämäkin kullankeltaisen koiraan kuva on otettu hyvin kaukaa.
Kesä täydellistyy vasta, kun viita- ja luhtakerttuset ovat saapuneet ja laulavat hämyisässä iltayössä. Silloin ruisrääkkäkin raksuttaa kesantopelloilla.
Valinnoistani huomaa, että äänillä ja laululla on minulle iso merkitys.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Kaksi metsän väreihin täydellisesti sopeutuvaa tummanharmaata ja kauniin ruskeaa metsän lintua, lapintiainen ja kuukkeli on kuvattu viime viikolta Inarin Kaamasessa.
Lintuharrastaja Jyrki Pynnönen on tehnyt lintujen linjalaskentoja viime vuosikymmenten aikana jopa noin 1000 km eri puolilla maata. Lintulaskennoista saadaan arvokasta tietoa lintujen lukumäärästä ja levinneisyyden muutoksista. Suomessa on pisimmät sarjat tätä tärkeää tietoa kuin missään maailmassa.
Maaliskuulla vietin toista viikkoa linturetkellä Jäämeren ääressä Norjassa. Yksi pysyvän ihailuni laji merisirri talvehtii mm. Varanginvuonon rannoilla.
Viime viikon blogissa Viron Läänemaalta kerroin mm. pöllöjen viikon takaisesta runsaasta huutelusta. Myös pikkunisäkkäitä syöviä isolepinkäisiä osui kohdalle Läänemaalta neljä ja Vormsin saarelta vielä kolme. Lisäksi sulaneen lumen alta paljastuneet pikkunisäkkäiden käytävät kertoivat, että saattaa tulla hyvä pöllövuosi. Se olisi hyvin tervetullut!