Ruska-aika on venynyt lounaissaaristossa loka-marraskuun vaihteeseen aakka. Vaikka kovat tuulet ovat riepotelleet valtaosan syksyn väreistä maahan, sinnittelee vielä joissain puissa lehdet värikkäinä sateen niitä hakatessa. On alkamassa harmaan sävyjen ja pimeyden täyttämä vuodenaika. Se on mitä mainioin aika laavuretkille, kun hyttysiäkään ei ole enää riesana.

Omalta lähialueeltani löytyy muutama laavu, joissa en ole koskaan viettänyt öitä. Ekniemen luontopolut Kemiönsaaressa valmistuivat tänä vuonna paikallisen kyläyhdistyksen toimesta. Olen kiertänyt reitit jo aiemmin, mutta viime käynnin jälkeen rakenteita on paranneltu ja kallion päälle on noussut komea näköalatorni. Itse laavu rakennettiin kallion päälle muutamia vuosia sitten. Aion viettää kahden työpäivän välisen yön laavulla.

Ekniemen luontopolki kulkee kallion laella.

Työpäivän loputtua hakeudun reitin alkuun ja heitän rinkan selkään. Suojaudun sadevaatteilla, sillä taivaalta ripsii vettä. Olen sopinut treffit tähtitaivaan kanssa, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä uskoisi. Sääennuste lupailee pilvipeitteen rakoilua illalla ja lähes täysin kirkasta taivasta puolen yön jälkeen. Se on tärkein syy lähteä kesken arkiviikon yöretkelle, sillä viikonlopuksi on luvattu jälleen pilvistä säätä.

Portaat vievät ylös kalliolle.

Kipuan pitkät portaat kallion laelle ja kuljen merkittyä reittiä pitkin laavulle. Jätän rinkkani sen suojiin ja teen laella kiertävän reilun kolmen kilometrin lenkin ennen kuin pimeys nielee maiseman. Sadekin laantuu sopivasti.

Ekniemen luontopolun varrelta löytyy laaja avokallioalue.

Ehdin juuri ja juuri hämärissä takaisin laavun viereiselle näköalatornille. Auringonlasku jää pääosin pilvimuurin taakse, vaikka hetkittäin säteitä puikahteleekin pilvimassan väleistä.

Ekniemen huipun näköalatorni.

Ilta pimenee näköalatornilla.

Teen laavulla maltilliset tulet, jotta saan lämmitettyä teevettä ja iltapalaleipiä nuotiolla. Yleensä en sytytä tulia, mutta rospuuttoajan ja talven yöretkillä nuotiota poltan juuri sen verran, että ehdin tekemään iltatoimet tulen lämpimässä loimotuksessa. Tahtoisin maksaa polttopuista, sillä ylläpitäähän laavua yhdistys, mutta en löydä mitään oheistusta, miten voisin käyttämäni palvelun hyvittää.

Kuten sääennuste lupailee, pilviverho alkaa rakoilla illan aikana. Vaikka läheisten asutuskeskusten valosaasteen vuoksi pimeys ei olekaan täydellistä, on se kuitenkin riittävän syvää, jotta saan nauttia hetken tähtitaivaasta ennen makuupussin uumeniin vetäytymistä. Paikalle kantautuu myös liikenteen melua, mutta yösydännä havahdun unestani lähes täydelliseen hiljaisuuteen. Jatkan uniani aina aamunkoittoon saakka. On aika valmistautua uuteen työpäivään.

Ilta laavulla.

laavuluontopolkupimeäretkiyöretki

Hyvän mielen joululahja

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet suomalaisen luonnon suojelua.