Suomen Luonto 8/2022

ilmestyy 12.10.

Tässä numerossa selvitämme hirven ja suomalaisten suhdetta läpi historian ja opimme, miten särki valitsee suojautumistavan uhkaavan pedon mukaan. Kaivaudumme maan alle tutkimaan puiden juuria ja opettelemme tuntemaan metsäkanalintuja. Etsimme raakkuja eli jokihelmisimpukoita ja kysymme, miten syntyy hyvä kasvitieteellinen kuvitus. Arvioimme Suomen suunnitelmia luontokadon pysäyttämiseksi, lumoudumme Lauhanvuoren ainutlaatuisesta geologiasta ja tapaamme kirjailija Taina Laaneen.

Äänestä tämän lehden parasta juttua 12.10.2022 alkaen.

Tämän numeron artikkelit verkossa

Lajikoulu: Opi tunnistamaan metsäkanalinnut

Metsäkanat kehittyivät taigan täydellisiksi selviytyjiksi, mutta ihmisen metsässä ne eivät pärjää.

Lapsen kysymys: Miksi hämähäkit tekevät verkkoja?

Hämähäkkiasiantuntija Tapio Kujala vastaa nelivuotiaan Jeeli Koikkalaisen kysymykseen.

Miten lintu juo?

Linnuille voi tarjota vettä kallellaan olevasta astiasta.

Miksi kuuset kuolevat pystyyn?

Puukuolemat lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena.

Ampiaispesän voi hävittää talvella

Ampiaispesä on yksivuotinen ja tyhjenee syksyllä.

Kahden sukupuolen punatulkku

Lukija kuvasi harvinaisen värisen punatulkun.

Kertooko naava puhtaasta ilmasta?

Jäkälät ovat yleensä herkkiä ilmansaasteille, etenkin rikkidioksidille.

Tutustu lokakuun Suomen Luontoon!

Lokakuun lehdessä ihaillaan metsän kruunupäätä hirveä, tutustutaan puiden juuriin, opetellaan metsäkanalintuja, etsitään raakkuja ja retkeillään Lauhanvuoren kansallispuistossa.

Millä keinoilla luontokato pysäytetään?

Suomi valmistelee EU:n biodiversiteettistrategiaan liittyviä toimia, joilla maamme sitoutuu pysäyttämään luontokadon. Ovatko toimet riittäviä?

Maalaus kuin kasvi

Kasvien tuntomerkkejä opetellessa piirroskuvat ovat oiva apu. Ne syntyvät monien työvaiheiden kautta.

Homo sapiens: Myötätuntoisia ajatuksia

Kirjailija Taina Laane haluaa tuoda ilmastokeskusteluun mukaan myötätuntoa.

Raakkuja etsimässä – jokihelmisimpukoita on yhä etelänkin joissa

Raakkujokia tutkitaan nyt eri puolilla Suomea. Lähdimme etsijöiden matkaan.

Suhteellista: Särki tuntee pedon merkit

Särki tietää miten eri saalistajat käyttäytyvät, ja se osaa ottaa huomioon niiden heikkoudet. Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.

Oma koti kullan kallis

Historiallisen muhkeat sähkölaskut kannustavat tarkastelemaan kulutustottumuksia.

Numerot eivät pelasta

Kun luonnosta ja sen suojelusta aletaan puhua talouden kielellä ja käsitteillä, jotain olennaista katoaa.

Mikä hämähäkki tekee roikkuvia seittejä?

Aamukasteen aikaan riippuhämähäkkien verkot paljastuvat.

Paluu juurille – kasvien tuottamasta biomassasta jopa puolet on maan alla

Puiden juuret ovat kuin maanalaisia oksia, jotka tuovat maaperään hiiltä ja vipinää.

Lauhanvuoren rinteillä – Etelä-Pohjanmaan Lauhanvuoren kansallispuisto on kuulu geologiastaan

Jääkauden jälkeen Lauhanvuori oli yksinäinen saari kaukana ulapalla. Tänään sen ainutlaatuinen geologia lumoaa retkeilijän.

Suomen jääkauden jälkeistä historiaa ei voi kirjoittaa ilman hirveä

Hirvi oli kivikauden Suomessa tärkein eläin usean vuosituhannen ajan. Esivanhemmillamme oli hirveen poikkeuksellisen vahva side, josta muistutuksena ovat kallioihin maalatut kuvat.

Nyt luontoon: Mitkä kasvit kukkivat yhä, Henry Väre?

Henry Väre on Luomuksen yli-intendentti, kasvitutkija ja tietokirjailija.

Nyt luontoon: Vietä hetki maiseman äärellä 20.10.

Kansainvälinen maisemapäivä kutsuu katselemaan ympärilleen.

Nyt luontoon: Löydä turkoosi väripilkku

Lähde etsimään syksyn kauneimpia sieniä!

Nyt luontoon: Bongaa kansallislintu

Laulujoutsenten syysmuutto on käynnissä, ja linnut kerääntyvät parviksi mataliin vesiin ja pelloille.

Monimutkainen lannistaa

Monien rikkakasvien torjunta-aineiden vaikutukset ovat paljastumassa moninaisemmiksi ja pysyvimmiksi kuin aiemmin oli kuviteltu.