Eteläisessä Suomessa on nyt paljon metsämyyriä. Pöllöjen kevät saa myyrävilinästä voimaa, mutta ihmisen on runsaan metsämyyräkannan vuonna syytä varoa myyräkuumetta.

Pikkunisäkkäät ovat tähän vuodenaikaan yleensä lumen suojissa, mutta nyt ne ovat suuressa osassa Suomea näkyvillä. Ja niitä on paljon. Tapani Räsänen kuvasi yllä näkyvän metsämyyrän lintujen ruokintapaikalla Lappeenrannan Joutsenossa toissapäivänä 26.2.2014. Metsämyyrä on eteläisessä Suomessa runsastunut niin, että Metla varoitti syksyllä taimituhoista ja myyräkuumeen riskistä.

”Metsämyyrä on runsain laji, joskin sen huippua odotetaan vasta ensi syksynä”, sanoo tutkija Otso Huitu Metlasta.

Luonnossa myyrärunsaus näkyy niitä syövien petojen runsastumisena. Pöllöille myyräpaljous tietää hyvää pesimäkevättä.

”Kun etelässä on nyt lumetonta, myyrät ovat alttiita saalistajille”, sanoo Huitu.

”Toisaalta myös kärppä ja lumikko ovat talvipukunsa takia esimerkiksi pöllöjen näkyvillä. Pöllöt syövät varsinkin lumikoita.”

Myyrähuippu kehittyy nyt todennäköisesti niin, että mukaan tulee myös peltomyyrä. Huidun mukaan peltomyyrä ei ole vielä runsastunut.

”Niitä vasta odotellaan. Peltomyyrä runsastuu yleensäkin vasta metsämyyrän jälkeen.”

Tarkempi tieto myyrätilanteesta on selvillä alkukesällä. Silloin myyrien ensimmäiset kevätpoikueet ovat jo kasvattamassa kantaa.

Todennäköisen ensi syksyn myyrähuipun jälkeen kanta vähenee Huidun mukaan nopeasti.

”Romahduksen ajankohtaa on mahdoton ennustaa. Se voi olla jo huippusyksynä tai kanta voi pysyä vahvana kevääseen asti.”

Ihmisen riski saada myyräkuume lisääntyy runsaan metsämyyräkannan aikana. Myyräkuume on hyvä muistaa, kun tulee ulkorakennusten tai mökin siivoukseen aika – tänä vuonna monelle etelän mökille pääsee lumitilanteen takia poikkeuksellisen aikaisin. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmiseen pölyävien eritteiden kautta hengitysteitse. Tammikuussa tartuntatautirekisterriin ilmoitettiin 452 puumalavirusilmoitusta.

Suurimmillaan riski lienee loppukesällä ja ensi syksynä. Tauti on useimmiten lievä ja ilmenee vasta viikkojen itämisajan jälkeen kuumeiluna sekä päänsärkynä, selkäsärkynä tai jäsensärkynä. Toisinaan se johtaa sairaalahoitoa vaativiin munuais- ja muihin oireisiin. Muut myyrät kuin metsämyyrä eivät tautia levitä. Taudin välttämisessä on olennaista välttää pölyaltistusta (esimerkiksi pölynimurin käyttöä).