A. E. Nordenskilöd, Jorma Ollila ja Sini Saarela. Kuvat Giacomo Bove / Kansalliskirjasto, Wikimedia Commons ja Matti Ikonen.

Miksi Greenpeacen mielenilmauksesta arktisella öljynporauslautalla tuli sellainen kohu? Helppo vastaus on, että siksi, koska aktivistit vangittiin ja he olivat saada syytteet merirosvouksesta. Syntyi kansainvälinen vastalauseiden aalto.

Mutta kyse on muustakin. Arktinen öljynporaus on asia, joka saa ihmiset herkäksi. Sen todistaa mielipidekysely, jonka Greenpeace teetti Taloustutkimuksella marraskuussa: yli 47 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomi edistää öljynporauksen kieltämistä Pohjoisella Jäämerellä. Siis puolet suomalaisista haluaa, että Suomi toimii aktiivisesti, jotta öljyä ei porattaisi Arktiksella.

Se on aikamoinen luku.

Ehkä Arktis symboloi näille ihmisille koskemattomuutta? Jäämeri on jotain, mihin ihmiskunnan suuret kourat eivät vielä ole ehtineet, ja jos ne sinne ehtivät, se on peruuttamatonta.

Symboliarvosta huolimatta tiedämme Arktiksesta yhä hyvin vähän. Vaikka media toisteli loppuvuodesta, kuinka arktinen luonto, itse asia, ”nousee nyt tapetille” ja kuinka arktisesta luonnosta ”puhutaan nyt enemmän kuin koskaan ennen”, itse asiasta ei todellisuudessa puhuttu yhtään mitään.

Suurin osa ihmisistä ei tiedä arktisesta luonnosta muuta kuin jääkarhun. Myönnän kuuluneeni tuohon suureen vähän tietävään massaan. Siksi halusin kirjoittaa jutun, jossa selvitän, mikä on arktinen luonto. Mitä on vaakakupissa, jos siinä toisessa vaakakupissa ovat valtavat maakaasu- ja öljyesiintymät, jotka kansainväliset energiayhtiöt haluavat pumpata esille?

Halusin juttuun haastateltavaksi sekä Sini Saarelan että Jorma Ollilan, Shellin hallituksen puheenjohtajan, jonka aikakaudella Shell on investoinut miljardeja dollareita päästäkseen poraamaan arktista öljyä. Vain toinen heistä suostui.

*

Ensimmäinen merkittävä suomalainen Arktiksella oli A.E. Nordenskiöld 1800-luvulla (Nordenskiöld syntyi Suomessa, mutta hankki myöhemmin Ruotsin kansalaisuuden). Hänen onnistui ensimmäisenä maailmassa purjehtia Koillisväylän, pohjoisen meritien, läpi vuosina 1878–1879. Toinen merkittävä suomalainen Arktiksella oli Sini Saarela: hän sijoittui toiseksi brittiläisen The Guardian -lehden äänestyksessä vuoden 2013 merkittävimmästä henkilöstä.

Lähiaikoina näemme, tuleeko Jorma Ollilasta kolmas merkittävä suomalainen Arktiksella. Toistaiseksi Shellin pyrkimykset päästä poraamaan arktista öljyä ovat epäonnistuneet haastavien luonnonolojen vuoksi.

Lue Sini Saarelan tuimat syytökset Jorma Ollilaa kohtaan Suomen Luonnon haastattelusta.

Lue Suomen Luonnosta 2/2014 Juha Kauppisen iso juttu Arktiksen luonnosta, Sini Saarelasta ja kilpajuoksusta arktisen öljyn kimppuun.