Vuosi on vaihtunut ja pikkuhiljaa on aika taas alkaa suunnittelemaan tulevan kasvukauden puuhia! Avaamme tässä hieman omaa suunnitteluprosessiamme, toivottavasti näistä ajatuksista on hyötyä muillekin!
Tavoitteet tulevalle kasvukaudelle
Mieti, mikä sinulle on tärkeää omaan puutarhaasi / viljelypalstaasi / parvekelaatikkoihisi / kasvihuoneeseesi / kasvimaahasi liittyen. Pohdintaan kannattaa käyttää hetki. Tähän käytetty aika palkitsee siinä vaiheessa, kun sukellat siemenluetteloiden ihmeelliseen ja loputtomien houkutusten maailmaan ja joudut väistämättä priorisoimaan hankintojasi!
- Haluatko erityisesti syötäviä kasveja vai iloa silmälle vai sopivasti molempia? Kiinnostaako erityisesti teeyrtit? Monivuotiset vihannekset? Kukat?
- Minkä verran viljelyalaa sinulla on käytettävissä?
- Paljonko haluat käyttää aikaa viljelyyn? Haluatko nimenomaan tehdä hommia paljon puutarhassa, vai ennemminkin fiilistellä?
- Paljonko olet paikan päällä? Kuinka usein pystyt käymään esimerkiksi viljelypalstallasi? Onko kesällä tulossa pidempi mökkireissu tai muita pidempijaksoisia matkoja poissa viljelysten ääreltä?
- Paljonko haluat käyttää rahaa, millainen budjetti sinulla on käytettävissä viljelyyn?
- Haluatko ruokkia myös muita kuin itsesi? Haluatko säilöä satoa myös talven varalle?
Viljelysuunnitelma
Mieti, mitä itse haluat, ja pidä mielessä aiemmin pohtimasi tavoitteet:
- Milloin ja kuinka paljon haluat satoa? Mikä on kasvin kasvuaika? Milloin kasvi tulee kylvää/istuttaa?
- Kuinka paljon siemeniä tarvitset? On hyvä sisältää turvakerroin, eli jos haluat 15 kaalikasvia, kylvä esimerkiksi 20 siementä, koska usein kaikki siemenet eivät idä.
Erityisen tärkeää on ottaa huomioon, mitä kasvit haluavat:
- Mihin kasvi laitetaan: mikä taimiväli, mikä riviväli? Miten lämpimään maahan?
- Vaatiiko kasvi esikasvatusta? Voitko esikasvattaa itse vai ostatko taimena?
- Millaisessa maassa ja valo-olosuhteissa kukin kasvi viihtyy? Mikä on niille sopiva paikka?
Siementen hankkiminen
- Tee ensin siemeninventaari, niin näet paljonko itselläsi on jäljellä käyttökelpoisia siemeniä edelliseltä vuodelta
- Tilaa tarvittavat siemenet. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistys ja Maatiainen ovat hyviä paikkoja Suomessa, Lindbloms Frö Ruotsissa ja Bingenheimer Saatgut Saksassa. Näistä saa laadukkaita biodynaamisia ja luomusiemeniä.
- Kannattaa myös kysellä muilta innokkailta puutarhureilta mahdollisia vaihtokauppoja.
Toki kannattaa aina myös kokeilla jotain uutta ja jännää! Varo, ettei siementilaus lähde lapasesta – ja varaudu siihen, että kyllä se silti lähtee!
Pidä mielessä terveen maaperän periaatteet
1. Monimuotoisuus eri tasoilla. Alla tästä hieman lisää, muita käsittelemme tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa.
2. Maan suojaaminen (katteiden käyttö) – Maan pinta suojataan (orgaanisilla) katteilla
3. Pieneliöiden ruokkiminen (elävä juuristo) – Maa pidetään kasvipeitteisenä aina kun mahdollista
4. Häirinnän minimoiminen – Vältetään turhaa maan muokkaamista ja kemiallista häirintää
Haluamme lisätä monimuotoisuutta sekä maan päälle että alle. Silloin kun monimuotoisuutta lisätään maan päällä, sitä on myös maan alla.
Huomioi tulevaa kautta suunnitellessa eri kasviheimot ja -lajit monipuolisesti. Kaikilla on hieman eri roolit ja toiminnot puutarhassa.
Tässä joitain esimerkkejä:
- Hernekasvit (veriapila, herne, härkäpapu ja muut virnat jne.)
- Ristikukkaiset (erilaiset kaalit)
- Revonhäntäkasvit (punajuuri, köynnöspinaatti, mangoldi jne.)
- Tatarkasvit (muun muassa tattari ja raparperi)
Kasvien kasvattaminen eri kerroksissa lisää yhteyttävää lehtipinta-alaa.
Kasvata eri kasveja samassa paikassa kasvukauden aikana. Tämä tietysti riippuu eri kasvien kasvukauden pituudesta.
Pidä pölyttäjät ja muut hyönteiset mielessä! Tarjoa monipuolisesti erilaisia ja erityisesti eri aikaan kukkivia kasveja.
Erilaiset hapatetut kasvikset ovat erinomaista ruokaa talven keskelle.
Tammikuussa kannattaa syödä hapatettuja kasviksia
Meillä on kellarissa paljon erilaisia hapatettuja kasviksia, sillä hapattaminen on oivallinen säilöntätapa syksyllä kiireisimpään sadonkorjuuaikaan. Tarvitaan vain noin 3-prosenttinen suolaliemi, jonne kasvikset pilkotaan. Itse tykkään hapattaa eri vihannekset erillään ilman mausteita ja sekoittaa ja maustaa ne vasta ennen syömistä. Hapattamisen pariin palaamme vielä myöhemmin tässä blogissa.
Hapankasvissalaatti
Tätä herkkua tarjoilimme juuri Kimmon syntymäpäivillä, missä se meni kuin kuumille kiville. Raaka-aineet:
- Purkillinen ohuina viipaleina hapatettuja raitajuuria
- Purkillinen ryöpättynä hapatettuja vihreitä papuja
- Purkillinen hapatettuja sokeriherneitä
- Yrttejä oman maun mukaan, esimerkiksi karhunlaukka sopii tähän erinomaisesti
Siivilöi hapatetut kasvikset pois liemistään. Pilko pavut ja herneet suupaloiksi. Sekoita kasvikset keskenään ja lisää mukaan esimerkiksi kuivattua karhunlaukkaa tai omaa suosikkiyrttiäsi. Tämä salaatti sopii erinomaisesti lisukkeeksi mihin vain ja tosiaan myös juhlavampaan noutopöytään! Liemet voit käyttää ruuanlaitossa etikan tapaan, tai vaikka hörpätä sellaisenaan aamushottina!
Muita talven suosikkihapatteita meidän ruokapöydässä:
- Hapankaali – Sopii lisukkeeksi esimerkiksi makaronilaatikon kanssa. Voit myös tehdä hapankaalikeiton, mutta muista että kuumentaessa menetetään hapankaalin ravintoaineita.
- Kimchi – Korealaistyylinen tulinen salaatti sopii sellaisenaan vaikkapa hodareiden väliin. Sopii hyvin myös maustamaan erilaisia arkikeittoja.
- Hapankurkut – Joka aamu voileivän päälle. Valkosipulilla ja chilillä maustetut parhaita.
- Hapatetut jalapeñot eli hapaleñot – Toimii vaikkapa lämpimissä voileivissä ja pitsassa.
- Hapatettu habanero-chilikastike – Toimii missä vaan, mihin kaipaat potkua!
- Sienisalaatti – Oivallinen lisuke muulloinkin kuin jouluna, ja sen voi tehdä aivan hyvin myös hapatetuista sienistä suolasienten sijaan. Ensi syksyä odotellessa voit jo tutustua sienten hapattamiseen täällä.