61/365

Isolepinkäinen on suuren rastaan kokoinen, paljon isompi kuin pikkulepinkäinen. Molemmilla on naamari silmillä.

Linnun vanha nimi lapinharakka kertoo mustan ja valkean värityksestä puvussa, mustasta ”naamarista”, melko pitkästä pyrstöstä ja osin myös levinneisyydestä. Se on meillä pohjoiseen, mutta myös Pohjanmaalle painottunut. Avoimet maastot, peltoaukeat ojanvarsineen ja isot suot ovat sen suosimia maastoja.

Isolepinkäinen pyydystää näin talvella myyriä, hiiriä, pikkulintuja ja kesällä myös mm. hyönteisiä ja sisiliskoja. Juuri pikkunisäkkäät houkuttelevat runsaina esiintyessään isolepinkäisiä talvehtimaan. Suurin osa muuttaa, mm. Viroon.

Isolepinkäinen on melko varovainen ja valpas lintu. Se ei pidä itsestään suurta meteliä. Paraiten sen löytää tarkkailemalla ojanvarsien pajunlatvoja, suolakeuden puita tai vaikkapa peltoaukeiden sähkölankoja. Tuollaisilla paikoilla isolepinkäinen tähyilee saalistaan ja syöksähtää voimakkaasti lennähtäen usein aika läheltä saaliin kimppuun.