Kuva: Meg Kannan, CC0
Iltakävelyllä vastaan hyppii citykani, naapuripihalla haukkuu koira, pihassa sirkuttaa varpusparvi ja jauhopussista löytyy jauhokoisa. Kohtaamme päivittäin ihmisiä, mutta myös muita eläimiä, niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Suhteemme eri eläinlajeihin vaihtelee rajusti. Toisia paijaamme, toisia ihastelemme, toisia kauhistelemme, toisia syömme ja toisia emme edes ikinä huomaa. Välillä kannattaa jumpata aivoja, ja miettiä mitä eroa näillä eri eläimillä on, ja minkälainen se Suomen eläinlajisto oikeastaan onkaan.
Osaatko esimerkiksi suoraan sanoa, mitkä ovat viisi Suomen runsaslukuisinta lintua? Listan ykkönen kuuluu tietenkin yleissivistykseen, Suomessa pesivistä linnuista runsaslukuisin on pajulintu, jonka kannan koon arvioidaan olevan 7-11 miljoonaa lintua. Mutta toiseksi runsaslukuisimman linnun selvittäminen ei välttämättä olekaan niin helppoa. Arveletko sen olevan peippo? Vastaus on useimmiten oikein, peippoja on Suomessa runsaasti, arvioiden mukaan 7-9 miljoonaa, mutta kakkossijasta peipon kanssa taistelee broileri, jonka kannan koko Suomessa on noin 7-8 miljoonaa lintua. Neljäntenä lintujen runsauslistalle pääsee kana, jonka kannan koko on noin 4 miljoonaa lintua ja viidenneksi punarinta, joita arvioidaan olevan noin 2-3 miljoonaa lintua.
Missä näitä runsaslukusia lintuja voi sitten bongailla? Runsaslukuisinta pajulintua tavataan koko maassa ja peippokin puuttuu vain ihan pohjoisimmasta Suomesta. Broilerin levinneisyys on muista TOP3:sen linnuista poiketen hyvin keskittynyttä, ja sitä tavataan oikeastaan vain Länsi-Suomessa. Erityisen runsaslukuinen se on Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kannattaa huomioida, että broilerin bongailu on kuitenkin melko vaikeaa myös sen runsaslukuisilla levinneisyysalueilla, sillä se asuu poikkeuksetta sisätiloissa koko elämänsä. Kanat ovat periaatteessa levittäytyneet koko maahan, ja niiden bongaaminen on jo vähän helpompaa. Vähiten kanoja tavataan Uudellamaalla ja Lapissa, kun taas runsaslukuisimpana kana esiintyy Varsinais-Suomessa. Punarinta on levittäytynyt lähes koko maahan, puuttuen vain metsä- ja tunturilapista.
No entä Suomen nisäkkäät? Osaatko sanoa ketä on eniten, entä ketä on vähiten? Suomen runsaslukuisimmat nisäkkäät ovat arvioiden metsämyyrä sekä metsäpäästäinen, vuotuisten kantojen kokojen vaihdellen suuresti. Niin sanottuina myyrävuosista metsämyyrien kanta on suurimmillaan ja tällöin se on varmasti Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Numeraalista arvoa kannoille on ilmeisen vaikea arvioida, mutta puhutaan luultavasti kymmenistä miljoonista yksilöistä. Ihminen on hienosti levittäytynyt halki Suomen, ja on toki runsaslukuinen, mutta kannan koko jää silti myyriin ja päästäisiin verrattina pieniksi alle kuuteen miljoonaan. Nautoja on Suomessa noin 900 000 eläintä, rotukoiria taas on rekisteröity Suomeen noin 500 000, metsästyskauden jälkeen hirviä on noin 100 000. No mitäköhän nisäkäslajia löytyisi Suomesta kaikista vähiten? Veikkaan, että pienin kannan koko on tällä hetkellä pandalla, joita Suomessa asuu vain kaksi, levinneisyysalueenaan aitaus Ähtärin eläinpuistossa.
Ihmisen suhde toisiin eläimiin on monimutkainen. Isossa kuvassa olemme samalla viivalla pandan, jauhokoisan, naapurin koiran ja rusakon kanssa. Maapallo on kotimme ja elämämme edellytys. Käytännössä kuitenkin luokittelemme nämä eläimet täysin eri luokkiin, lintukirjoista ei löydä kuvia broilerista, eikä luontodokumentit kerro jauhokoisista. Eläimiä oppii ymmärtämään tutustumalla niihin, enkä tarkoita tutustumista vain naapurin koiriin, lintutorneista näkyviin lintuihin tai Ähtärin pandoihin. Kannattaa vierailla maatiloilla, seurata muurahaisten reittejä ja kuunnella tarkasti variksen laulua. Tai vaikka vain laskea kuinka moneen eläimeen törmää päivän aikana.
Lisätietoja Suomessa asuvien eläinten määristä:
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
http://stat.luke.fi/kotielainten-lukumaara