Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Onko nyt oikea aika aloittaa lintujen talviruokinta?
Yksi sopiva ajoitus aloittaa ruokinta on, kun ensimmäiset yöhallat ja pakkaset saapuvat. Nyt on siis oikea aika ja on ollut jo jonkin aikaa. Ja hyvä sääntö on, että kun aloittaa lintujen talviruokinnan, jatkaa sitä keskeytymättä siihen saakka, kunnes pälvet keväällä aukeavat hangille.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Töyhtötiainen, pirteä ja vikkelä vieras talviruokinnalla. Kuvat: Samuli Haapasalo
45/2023
Monet linnut ovat jo pitkän aikaa kuljettaneet aloitetulta ruokinnalta jyviä kaarnanrakoihin ja muihin piiloihin kylmän talven varalle.
Mitä erityistä voisi talviruokintapaikalla olla tänä talvena? Ainakin on mielenkiintoista tehdä havaintoja ennätysmäisen kuusitiaisvaelluksen jälkeen, miten kuusitiainen näkyy ruokinnalla verrattuna edellisiin vuosiin? Onko kauempaa vaeltavia pysähtynyt ruokinnalle? Vai onko paikallisia lintuja kenties lähtenyt vaellukselle? Sitä ei ole kyllä kovin helppo arvioida, mutta lintujen määrä ruokintapaikalla verrattuna aiempiin vuosiin kertoo jo jotakin.
Kuusitiainen
Samaa voi tarkastella myös hömötiaisen lukumäärästä, koska tämä aito paikkalintu oli hömötiaiseksi isolla vaelluksella syksyllä.
Joskus, mutta harvoin ja hyvin pienessä määrin voi nähdä lapintiaisenkin vaeltavan etelämmäksi ja löytävän metsäruokinnan. Lapissahan lapintiainen on vakiovieras talviruokinnalla.
Hömötiainen
Entä osuisiko vilkkaita pyrstötiaisparvia talviruokinnan vakiovieraaksi. Se on aina mahdollista, mutta yllätyksellistä. Talipötköt ovat pyrstiksien herkkua.
Pyrstötiaisen tapaan aika uusi mutta ahkera ruokintapaikan lintu on puukiipijä. Molemmat lajit ovat oppineet talviruokinnalle viimeisten 20-25 vuoden aikana.
Tämä pyrstötiainen on kuvattu syksyn vaellukselta, mutta osuuko jopa kokonainen parvi talviruokinnalle?
Tai olisitko onnekas siinä, että pähkinänakkeli, joita niitäkin on ollut jonkin verran liikkeellä syksyn mittaan, asettuisi talveksi ruokintapaikalle.
Töyhtötiaisen pesintä viime kesänä lienee onnistunut hyvin siitä päätellen, että töyhtäreitä tuntuu olevan varsin mukavasti metsissä.
Harmaapäätikka monine kuulakkaine, miltei salaperäisinekin äänineen on mukava talipötköllä herkuttelija. Punatulkku ja keltasirkku taas rakastavat tavallista kotimaista kauraa.
Harmaapäätikka metsän hämyissä
Talviruokintapaikka metsässä tarjoaa hienon tilaisuuden ja elämyksen katsella talvista luontoa. Joka vuosi on hieman erilainen. Ja melkein joka talvi kohtaa myös jonkin yllätyksen!
Osuisiko tänä talvena pähkinähakki ruokinnalle?
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan suurin osa syksyllä 2022 karhunmetsästykseen annetuista poikkeusluvista Kainuussa, Itä-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä oli lainvastaisia. Perusteet lupiin eivät täyttyneet. Peräti 111 poikkeuslupaa 197:stä oli lainvastaisia.
Edellisen illan syvät sinisen ja harmaan sävyt hiljensivät Matsalun lahden viime viikon blogissa. Ilta vaihtui yöhön. Seuraavan auringonnousun aikaan kohtasin Matsalun maiseman Rannajõen tornissa. Tai oikeastaan auringon säteet kohtasivat sadepisaroiden prismat.