Samuli Paulaharjun (1875 -1945) tarinat, kun niiden aivan omaperäiseen tyyliin malttaa sukeltaa, avutuvat tänä päivänäkin - ehkäpä osin jopa vieläkin kiehtovampina kuin jo sata vuotta sitten.
Alli. Kuvat Samuli Haapasalo
Järjestelin kirjahyllyä. Samuli Paulaharjun kirjat vaelluksista suomalaisten keskuudessa Ruijassa, Suomen Lapissa ja vähän etelänpänäkin osuivat taas käsiini.
Koreat kyhmyhaahkat talvehtivat Ruijan vuonoilla
Voisin suositella Paulaharjun kirjoja juuri nyt hiljaisten talvipäivien lukemiseksi. Kirjoissa on hurjia tarinoita ja ne kertovat erämaiden ja Jäämeren rantojen aineellisesti köyhien ihmisten rikkaasta elämän taidosta.
”Äs-tii” -tiainen, lapintiainen
Merensoutajien, aapakarhujen, rohkeat kalastusmatkat nousevat taas mieleeni, myrskyt ja laskeutuneet kontot (sumut), valaat ja Ruijan pallas. Pohjoisen vanha lintuvalta keikkuu merenaavoilla ja lintuvuorilla runsaana. Tarinat kertovat ihmisistä ja luonnosta, arkisesta leivän hankkimisesta, tai hiihtämisestä lapsi selässä kohti Varanginvuonoa, pakoon nälkää rannoille, joissa kala antoi leivän ja pelasti henkirievun. Paulaharju kertoo innoittavasti vanhan kansan ihmisten tarinoita. Paulaharju kulki satoja, jopa yli tuhat kilometriä kesässä pohjoisen ihmisten parissa laajalla alueella pohjoisimmassa Norjassa.
Ruijan maisemaa Varanginvuonolla helmikuun aamun sarastaessa aina sulalla vuonolla
Mieleenpainuvimpia Paulaharjun kirjoista minulle ovat Ruijan äärimmäisiltä saarilta, Tunturien yöpuolta, Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa, Kiveliöitten kansaa, Ruijan suomalaisia sekä Sompio. Viime mainittu myös siksi, että sen keskeisimmät kuvaukset kuten Sompion kylä ovat syvällä tekojärvien alla ikuisesti upotettuina. Takalappia ja Lapin muisteluksia ja vähän etelämpää Suomenselän vieriltä ovat hienoja teoksia.
Pikkukajava, vanhalta nimeltään kolmivarvaslokki, saapuu hyvin varhain keväällä pesimäkolonioihin lintuvuorille
Ruijan äärimmäisillä saarilla elämä on niin ankaraa, että vanhan kansan Paulaharjulle kertomat tarinakin ovat aivan omanlaisiaan. Jotkut arinat ovat suorastaan pelottavia Tunturien yöpuolessa. Paulaharju käyttää mielenkiintoisella tavalla myös Ruijan suomalaisten, kveenien, käyttämän kielen sanoja erityisesti luontoa ja sen ilmiöitä kuvatessa. Paulaharju selittää sanat kirjojen lopussa.
Vanha kalajälli Nessebyn (Uuniemen) kirkon niemessä
Rintakyliä ja larvamaita kertoo Paulaharjun synnyinpitäjästä Kurikasta ja saman tyyppisiä aiheita ovat Wanha Raahe ja Härmän aukeilta. Kuvauksia Hailuodosta on hyvin mielenkiintoinen kirja saaresta, joka on täysin erilainen kuin Oulun seutu. Kolttain mailta kertoo kolttasaamelaisten aiemmista kotipaikoista ja kohtaloista. Myös Karjalasta Paulaharju kirjoitti. Postyymisti toimitettuja julkaisuja ovat mm. Lapsia ja Karjalainen sauna. Paulaharju kirjoitti myös satoja artikkeleita eri julkaisuihin, joista on tehty eripainoksia.
Tuhansien vuosien ajan on tämä seita kohonnut Varanginvuonon maisemassa Nessebystä kappaleen matkaa itään
Paulaharjun taitavat ja oivaltavat valokuvat kertovat hyvin paljon. Erityisiä ovat myös Paulaharjun graafiset piirrokset Ruijan ja Suomen Lapista, ihmisistä, maisemista, elämästä ja esineistä. Vaikka Paulaharju tunnetaan, hänen elämäntyönsä merkitys on vieläkin suurempi kuin yleensä tunnistetaan. Hänen kielensä, lauseensa ja sanansa ovat jäljittelemättömät. Kansatieteilijänä on säilyttänyt valtavan määrän tietoa, tuhatsivuiset aineistot.
Vanha turvegammi Mårtensnäsin kylän vaiheilta Varanginvuonolta
Kirjojen saatavuus on hyvä. Vanhoja alkuperäispainoksia voi ostaa antikvariaateista. Antikvariaateista löytyy myös vuosikymmenten aikana julkaistuja uudempia painoksia. Ja monessa kirjastossa on varmaan ymmärretty Paulaharjun kirjojen kiinnostavuus myös tulevaisuudessa.
Komeasarviset porohirvaat Hamningbergin tien varren dyyneillä
Lisäksi Samuli Paulaharjun useimmat kirjat on digitoitu sähköiseen muotoon. Näitä voi ladata Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta (Doria.fi). Kuvat, piirustukset ja ihmiset löytyvät painetuista ja digitoiduista kirjoista. Tämän blogin kuvat ovat omilta yli puolelta sadalta retkiltäni Ruijaan.
Etelänkiislat kiertävät lintuvuoren jyrkännettä soidinlennossaan Hornøyalla Vardøn, Vuoreijan, edustalla
Nautinnollisia, suorastaan uskomattomia lukuhetkiä Paulaharjun matkassa!
Valkoinen metsäjänis avoimella tundralla