Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Tämä komea susi juoksi 16.3.2023 eli alle viitisen viikkoa sitten illansuussa eteenpäin haaskalta, jossa se oli ruokaillut puolen tuntia jäätynyttä lihaa. Juoksu vaatii kestävyyttä. Vuoroin lumi pettää taas eteenpäin jo juoksevan suden alla ja susi tipahtaa etujaloillaan kaulaa myöten hankeen, vuoroin takajalat uppoavat pehmeään lumeen.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Pehmeä lähes metrinen hanki on sudellekin hyvin raskas. Kuvat: Samuli Haapasalo
17/2023
Ruokaillessaan susi vilkuili jatkuvasti taakseen metsän reunaan. Selitystä ei ilmestynyt metsästä esiin. Samaan laumaan kuuluvia lajitovereita ei näkynyt sen matkakumppaneina – eikä lauma toisaalta ollut näkyvissä sitä karkottamassa. Tämä susi on yksi Suomen noin 290 susiyksilöstä.
Vuoroin kaulaa myöten lumeen…
Viimeisimmät tiedot susikannasta ovat maaliskuun 2022 tilanteesta (Luke). Tämän vuoden 2023 vastaavat tiedot saadaan alkukesästä. Susireviireitä vuonna 2022 oli kaikkiaan 60. Niistä 37:llä reviirillä asui perhelauma ja 23:lla susiparit. Itä-Suomen reviireitä oli yhteensä 19, joista rajan ylittäviä reviirejä seitsemän. Vähennystä idässä edelliseen vuoteen 2021 oli neljä reviiriä. Reviirien kokonaismäärä oli kasvanut Länsi-Suomessa. Siellä on mm. erityisen vahva kauriskanta. Koko Suomen susikannan yksilömäärä 290 oli ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen 2021. Susien perhelaumoissa on tyypillisesti puolen tusinaa jäsentä, joskus yli 10. Vain johtava alfapari lisääntyy.
…vuoroin takajalat syvälle hankeen.
Geneettisesti elinvoimaisen susikannan tulisi olla Suomessa vähintään 500-600 sutta. Nyt Suomessa on oikeastaan kaksi pientä kantaa, lännen suurempi ja idän pienempi kanta. Niiden välillä vaihtuvuus on pieni, koska kantojen välillä on Suomen halkaiseva reviiritön alue. Kummankin kannan pitäisi geneettisen monipuolisuuden vuoksi olla selvästi nykyistä vahvempi. Ongelmana ovat vielä kaakossa havaitut koirasudet.
Suden talvimaisema on kaunis.
Suomen susikannoilla ei ole yhteyttä Ruotsin ja Norjan pieniin kantoihin. Myös kannan täydentyminen idän suunnasta on selvästi vähentynyt.
Susi on siten edelleen erittäin uhanalainen. Susikanta on jopa 100 yksilöä pienempi kuin Saimaan norpan. Molempien kannat ovat pieniä ja lisääntyvät hitaasti.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Nämä kuvat ovat viikonlopulta Kanta-Hämeestä Hauholta. Kurjet huutelevat voimakkaasti pellon reunassa, soilla ja rannoilla, kuovin huuto kuuluu laululennossa pellon tai kostean niityn yllä. Pesintä on alkanut ja alkamassa.
Nuorella tyylikkäällä virolaisella naisautoilijalla oli hetki aikaa väistää sammakoita, varoittaa valoilla muita autoilijoita ja auttaa rupikonnia paljain käsin tieltä lammen rantaan sekä tehdä se turvallisesti.
Kuun vaihteessa alkoivat junat taas pysähtyä Hillosensalmella, "Repoveden kansallispuiston asemalla." Hillosensalmen liikennepaikka on ollut Savon radalla reilut 120 vuotta.
Blogissa kurkistetaan kolmen hienon pikkulinnun saapumiseen muutolta huhtikuun edetessä. Nämä kaikki on kohdattu ja kuvattu puutarhasta. Sieltä ne voi kevätmuutolla löytää, ehkäpä tänä aamuna?!