Pakko myöntää: luonto on tällä hetkellä kovin trendikästä. Sen huomaa niin lähipiirissä, retkeilypolulla kuin sosiaalisessa mediassakin. Monet ystävistäni ovat rannalla löhöilyn sijaan suunnanneet viime aikoina lomillaan yhä useammin Lapin tuntureille, kansallispuistoon, Norjan vuonoille tai muihin luontokohteisiin. Luonto kulkee päivittäin yhä useammalla mukana taskussa, kun luontokuvaajat ovat siirtyneet julkaisemaan kuviaan sosiaalisessa mediassa. Suomen luonto kiinnostaa myös maailmalla, ja monet suomalaiset luontokuvaajat tavoittavat eri kanavissa jopa kymmeniä tuhansia seuraajia.

Myös retkeillessä huomaa yhä useammin, että polulla, nuotiopaikoilla ja autiotuvilla on aiempaa enemmän ruuhkaa erityisesti suosituimmissa retkeilykohteissa. Metsähallitus uutisoikin tammikuussa, että kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna jopa 3,1 miljoonaa käyntiä. Se on kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Suomalaisten luontokuvaajien suosio ja kasvavat kävijämäärät maamme retkikohteissa viestivät siitä, että Suomi kiinnostaa oman väen lisäksi myös kansainvälisesti. Näyttääkin siltä, että nyt olisi oiva hetki suunnata rahoitusta luontomatkailuun ja yrittää brändätä luontoamme entistä tehokkaammin maailmalla. Metsähallituksen mukaan viime vuonna kansallispuistoissa vierailleiden ihmisten jättämä taloudellinen hyöty lähialueen yrittäjille kasvoi 15 prosenttia. Vaikka luontokohteisiin pääsy on kävijälle ilmaista, luontomatkailun hyödyt näkyvät silti alueen yritysten tuloissa.

Jos hiljaisia ja vähemmän hiljaisia trendejä on seuraaminen, Suomi voisi matkailumaana kasvattaa huomattavasti suosiotaan tulevina vuosina. Olemme tunnettuja nöyränä kansana, jonka tapana ei ole nostaa itseään jalustalle maailman mittakaavassa. Upeasta luonnostamme osaamme kuitenkin olla ylpeitä, joten miksemme uskaltaisi myös rohkeammin mainostaa sitä muillekin?

Markkinoinnin lisäksi tulisi panostaa siihen, että luonnostamme ja retkikohteista pidettäisiin entistä parempaa huolta. Kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteiden ylläpitoon tulisi suunnata enemmän varoja, jotta luontomatkailun houkuttelevuutta pystyttäisiin kehittämään. Luontomatkailu luo tarvetta myös erilaisille palveluille. Pitäisikin keksiä, kuinka tarjota luontoelämyksiä vaivattomasti turisteille, jotka tulevat ilman retkeilyvarustusta muutamaksi päiväksi Suomeen. Tai pystyisikö erämaa-alueiden varaustupia vuokraamaan ilman, että avain pitää hakea jopa satojen kilometrien päästä luontokeskuksesta tai lähetellä sitä postilla edestakaisin. Ehkäpä tämän vuoden start-up -tapahtuma Slushissa nähdään enemmän luontomatkailuun keskittyneitä kasvuyrityksiä?

Luontomatkailun kasvu saattaisi tehostaa myös suomalaisen luonnon suojelua. Kun nähdään, että luontokohteet houkuttelevat entistä enemmän kävijöitä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin, kohteiden arvo voitaisiin vihdoin ymmärtää vähintäänkin taloudellisessa mielessä.