Riekonmarjan sato on pieni, eikä sitä juuri hyödynnetä, mutta tutkijoiden kiinnostus on herännyt. Tiedetään, että riekonmarjassa on vähän sokereita mutta poikkeuksellisen paljon syaniidi-3-O-arabinosiidi-nimistä antosyaania.
Juolukassa on runsaasti niin sanottuja flavonoleja, etenkin kversetiiniä, jonka on huomattu vaikuttavan ehkäisevästi muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.
Myyräekinokokki saa pelon viriämään joka vuosi marjojen ja sienten poiminta-aikaan. Voiko metsän antimia syödä turvallisesti? Entä jos minä tai joku perheenjäseneni saa hengenvaarallisen myyräekinokokin. Uhkaako loinen suomalaisia, Eviran tutkimusprofessori Antti Oksanen?
