Suomen kaikkien pesimälintujen kannat vuosilta 2019–2024 on arvioitu.

Suomen merikotka on noussut 60 vuodessa sukupuuton partaalta menestykseen. Maakotkan pesimäkanta elpyy hiljalleen. Kiljukotka ja pikkukiljukotka kiertelevät, mutta eivät pesi Suomessa. Ja lisätään tähän ”kalakotka”, sääksi eli kalasääski, vaikka se onkin aivan eri laji kuin kotkat, yksi geneettisesti omaperäisimmistä linnuista. Viroksi sen nimi on kalakotkas.

Metsähallitus maksaa sadan euron palkkion maakotkien uusista pesätiedoista. Poronhoitoalueella palkkio on tiedossa myös merikotkien pesistä.

Suorastaan koomisen koristeellinen harmaahaikara näyttää vieläkin ihmeellisemmältä, kun lähes sata haikaraa kököttää tammikuun alussa kalassa talvisella joella ja hangella meren rannassa Hiidenmaalla. Samalta Viron saarien tammikuun alun retkeltä ovat myös tämän vuoden blogit 2, 3 ja 4 ja taitaa tulla vielä pari.

22.1.2025 Retkipaikat

Jurmo on suosittu Saaristomeren retkikohde kesäaikaan. Minua kuitenkin kiinnosti se mitä en vielä ollut Jurmossa kokenut: talvimyrsky.

Tässä haikean sävyisessä kansanlaulun ensi säkeessä ja nimessä tuntematon laulaja kuvaa hyvin merikotkan yhden tavan. Se voi kohota kaarrellen hyvinkin korkealle ja liukua pitkän matkan. Korkealta näkee kauas ja merikotka voi havaita sopivaa saalista tai vaikkapa haaskan, jota kohden se lähtee liukumaan.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät myös Suomessa

Monet linnut ovat parveutuneet ja parveutumassa syysmuutolle. Tuntuu, että yksittäin yöllä muuttavat hyönteissyöjä-pikkulinnut ääntelevät hiljaa kaikkialla pensaissa ja rehevillä ojanvarsilla. Syysmuutolla on pesinnän jälkeen paljon enemmän lintuja kuin oli kevätmuutolla. Kaunis haikeus valtaa luonnossa liikkujan mielen .

Merikotkan paluu -dokumentti kertoo linnun ja ihmisen yhteisen tarinan. Elokuva valloittaa tv-ruudut aatonaattona.

Marraskuun värit yllättävät.

Merikotka on runsastunut ja ajanut haahkat perinteisiltä pesimäluodoiltaan aivan sisäsaaristoon ja satamien tuntumaan. Siivekäs huippupeto on ollut kauan poissa saaristosta, ja nyt tasapaino haahkan ja muiden saaristolintujen kanssa pitää hakea uudestaan.

Merikotka pelastettiin perikadon partaalta osaltaan puhtaan ruoan ja talviruokinnan avulla. Valkoselkätikan metsiin talviaikaan viedyillä taleilla on ollut oma merkityksensä kovin uhanalaisen kannan vahvistumisessa. Varsinkin ankarien talvien lyhyimpinä päivinä metsäruokintapaikka auttaa metsätiaisia ja muita pikkulintuja selviytymään. Ruokintapaikan tulisi aina tukea monimuotoisuutta.