Suomen vesistöihin päätyy tuhansia kiloja lääkejäämiä joka vuosi. Mitä tiedät niiden vaikutuksista vesieliöihin ja muuhun luontoon?

Tilaajille|13.10.2026Ympäristö

Suomen vesistöihin päätyy tuhansia kiloja lääkejäämiä joka vuosi. Euroopan unioni kuitenkin uudistaa lainsäädäntöään, ja muutos parempaan on aluillaan.

Lehtikuoriaiset muodostavat yhden Suomen runsaslajisimmista kovakuoriaisheimoista. Monet lajeista ovat hyvin värikkäitä ja muodoltaan pyöreähköjä. Osa muistuttaa erehdyttävästi leppäpirkkoja ja toiset kimaltelevat metallinhohtoisina. Verrattuna moniin muihin myrkyllisiin hyönteisiin lehtikuoriaiset ovat varsin harmittomia, varsinkin ihmisille ja isommille eläimille. Ne syövät kasviravintoa, eivätkä pysty puremaan tai pistämään. Lisäksi useat lajit ovat hidasliikkeisiä, eivätkä lähde helposti lentoon. Tämän vuoksi lehtikuoriaiset ovat varsin helposti lähestyttäviä, eikä niitä helposti mieltäisi myrkyllisiksi. Myrkyllisyys on kuoriaisille ensisijaisesti puolustautumiskeino ja sekin useimmiten hyvin lievää, lähinnä pahanmakuisuutta aiheuttavaa.

Tilaajille|13.6.2025Kysy luonnosta

Kasvien tuntemus kannattaa, sillä myrkyllisiä lajeja löytyy suomalaisesta luonnosta lukuisia.

Tiesitkö, että Suomessakin elää yksi myrkyllinen nisäkäslaji? Testaa tietosi zootoksiineista eli eläinmyrkyistä myrkkyvisassamme.

Tilaajille|21.8.2024Kasvit

Torajyvän valtaamasta viljasta tulee syömäkelvotonta, ja kasvin näkökulmasta se on hyvä asia. Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.

Tilaajille|9.7.2024Kysy luonnosta

Suolan lisäksi merivedessä voi olla muun muassa myrkyllistä sinilevää.

Tilaajille|1.11.2023Kysy luonnosta

Tuoksuvan kukintansa jälkeen tuomi tekee marjat, jotka ovat kypsinä mustia.

Miksi kielon ja näsiän marjat ovat myrkyllisiä, mutta mustikka ja puolukka eivät?

Lehtonäsiä on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Sen viehkot kukat houkuttelevat hyönteisiä, ja myöhemmin linnut syövät sen marjoja. Ihmiselle pensas on tappavan myrkyllinen.