Merentutkimusalus Arandan ja sen edeltäjän pitkäaikaisseurannassa on havaittu laskua muun muassa Itämeren happipitoisuudessa ja pohjaeläinten määrässä.

Suomen Luonnon vieraana meribiologit Maiju Lanki ja Juha Flinkman. Miltä kotimeremme pinnan alla näyttää? Miten meri on muuttunu sukeltajan näkökulmasta? Mitä Itämeren ihmeelliset hylyt kertovat meille?

Tilaajille|17.9.2025Meret ja järvet

Itämerta koetellaan monelta suunnalta. Esittelemme seitsemän merkittävintä kotimereemme kohdistuvaa uhkaa.

Tilaajille|16.9.2025Meret ja järvet

Rannikon rakkohaurukasvustot kuhisevat elämää ja ylläpitävät Itämeren monimuotoisuutta.

Luontokato näkyy ja tuntuu myös aaltojen alla. Merillä se vaikuttaa niin ammattikalastajien saaliisiin kuin vapaa-ajankalastajien kalaonneen. Jos kalan luontaiset kutualueet kuolevat, ei tule kalastettavia kalojakaan. Tämä koskee myös meidän lähimertamme, Itämerta.

Merentutkimusalus Arandan tuoreet mittaukset Perämerellä paljastivat kohonneita fosforipitoisuuksia.

Tutkimusalus Aranda haki pohjan kerrostumista vastausta siihen, mistä Saaristomeren fosfori tulee ja minne se päätyy.

Tilaajille|19.9.2019Meret ja järvet

Itämeren tilaa on seurattu tutkimusalus Arandalta jo 40 vuotta. Miltä kotimeremme tulevaisuus näyttää?

Kiihkeiden ilmasto- ja monimuotoisuuskeskustelujen keskellä vesistöjen tila on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle.

Itämeri lämpenee, laimenee ja rehevöityy nopeasti. Miten nämä muutokset vaikuttavat rakkolevään, josta koko Itämeren pohjoisten rantojen ekosysteemi on riippuvainen?

Turvemaiden metsien ojitus on osoittautunut uusien tietojen myötä ravinnepommiksi.