Sienten syötävyys ei liity pelkästään sienen myrkyllisyyteen tai makuun, mukana on myös kulttuurisia tekijöitä. Ruokasienten käyttö vaihteleekin eri maissa.
Suomen Luonnon sieniasiantuntija, nokialainen sienikirjailija Lasse Kosonen päivitti sienitilanteen: Sikurirousku on vuoden hitti, herkkutattien toinen sato on tulossa ja myös mustavahakkaitten aika on ovella.
Usein täpötäyttä vahverokoria peratessa huomaa omituisia pikkusieniä, jotka joustavat sormien välissä kuin nallekarkit. Ne ovat rustonupikoita – eivät juuri myrkyllisiä mutta eivät toisaalta kelpaa ruokasieniksikään. Erota toisiaan muistuttavat sienet.
Kukapa olisi arvannut että suppilovahvero oli vielä 1970-luvulla melko tuntematon suomalaisten sientenkerääjien keskuudessa? Vaikka jo Toivo Rautavaaran väitöskirjassa v. 1947 se mainitaan maultaan herkullisemmaksi kuin yleisesti tunnettu keltavahvero, vasta Mauri Kohosen kirjat nostivat ”suppiksen” yleiseen tietoisuuteen. Sillä on monia ominaisuuksia hyvälle, kerättävälle ruokasienelle.
