Tammikuu oli lämpötiloiltaan kaksijakoinen. Lapissa kuukausi oli varsin tavanomainen, ja Koillis-Lapissa jopa hieman tavanomaista kylmempi. Esimerkiksi Inarin Saariselällä keskilämpötila oli -13,3 °C, mikä on 1,5 astetta tavanomaista eli vuosien 1991-2020 keskiarvoa kylmempi. Mitä etelämmäksi tultiin, sitä lämpimämpi tammikuu oli tavanomaiseen verrattuna. Aivan etelärannikolla kuukausi oli jopa poikkeuksellisen lämmin. Näin oli muun muassa Kotkan Rankissa, jossa keskilämpötila oli -0,4 astetta. Kuukausi oli siten 3. lämpimin tammikuu aseman 92-vuotisessa mittaushistoriassa.

Helsingin Kaisaniemessä keskilämpötila pysyi niukasti plussan puolella (0,2 °C). Tämä on tapahtunut vain kahdeksan kertaa 181 vuoden aikana. Vuoden 2025 tammikuu oli Kaisaniemessä mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin ja kolmanneksi lämpimin tällä vuosituhannella. Lämpöennätyksestä jäätiin kuitenkin kauas, sillä tammikuussa 2020 keskilämpötila oli peräti 3,0 °C.

Vaikka Lapin kylmä poikkeama oli maltillinen, etelän lämpö oli selvästi voimakkaampi. Siksi tammikuu jäi koko maan keskiarvona tavanomaista lämpimämmäksi. Suomen keskilämpötila tammikuussa 2025 oli noin -6,8 °C, mikä on 1,7 astetta normaalia korkeampi lukema. Tammikuu ei kuitenkaan ollut erityisen poikkeuksellinen, vaan vasta 26. lämpimin tammikuu vuodesta 1900 lähtien.

Huomionarvoisempaa on kuitenkin se, että tammikuu oli jo yhdeksäs peräkkäinen keskimääräistä lämpimämpi kuukausi. Toukokuusta 2024 lähtien jokainen kalenterikuukausi on ollut Suomessa kokonaisuutena normaalia lämpimämpi. Vaikka joulu- ja tammikuu olivat paikoin Lapissa tavanomaista kylmempiä, koko maan keskiarvo näinäkin kuukausina ylitti silti vuosien 1991–2020 normaalitason.

Kuva 1. Keskilämpötilan poikkeama normaalista toukokuun 2024 ja tammikuun 2025 välillä. Kuvien lähde: Ilmatieteenlaitos.

Yhdeksän tavallista lämpimämmän kuukauden putki on harvinaista

Onko tällaista putkea esiintynyt aiemmin? Kuten aiemmassa blogipostauksessa mainitsin, kaikkein pisin tavallista lämpimämpien kuukausien sarja on esiintynyt vuonna 2011, jolloin esiintyi 10 lämmintä kuukautta putkeen maaliskuusta joulukuuhun. Tuolloin poikkeamat olivat kuitenkin vaatimattomampia – esimerkiksi elokuu 2011 oli vain 0,14 astetta normaalia lämpimämpi, mikä tarkoittaa käytännössä tavanomaista kuukautta. Sen sijaan nykyisessä lämpöjaksossa jokainen kuukausi on ollut vähintään 0,8 astetta normaalia lämpimämpi (kuva 2), mikä tekee siitä huomattavasti poikkeuksellisemman.

Kuva 2. Kuukausikohtaiset lämpötilapoikkeamat Suomessa tammikuusta 2024 tammikuuhun 2025.

Jos keväästä, ja erityisesti huhtikuusta, tulee tavanomaista lämpimämpi, on mahdollista, että liukuva 12 kuukauden keskiarvo nousee ennätyslukemiin. Tähän mennessä korkein 12 kuukauden keskimääräinen lämpötilapoikkeama on ollut joulukuusta 2019 marraskuuhun 2020, jolloin poikkeama oli 1,89 astetta. Nyt tammikuuhun 2025 päättyvän 12 kuukauden ajanjakson poikkeama on 1,72 astetta, mikä on mittaushistorian neljänneksi korkein lukema.

Onko lämpeneminen Suomessa kiihtynyt?

Yksi kalenterivuosi lisää tarkoittaa sitä, että voimme päivittää vuoden keskilämpötilan kuvaajaan taas yhden datapisteen lisää. Vuosi 2024 oli Suomessa 4. lämpimin (kuva 3). Tätä lämpimämpiä vuosia ovat olleet vain 2020, 2015 ja 1938.

Kuva 3. Vuoden keskilämpötila Suomessa Ilmatieteenlaitoksen hila-aineiston perusteella, vuosina 1900-2024. Musta suora viiva kuvaa edelliselle 50 vuodelle eli vuosille 1975-2024 sovitettua lineaarista trendiä.

Viimeisen 50 vuoden aikana Suomen keskilämpötila on noussut noin 0,53 astetta per vuosikymmen. Tämä on noin 10 % nopeampi (1,1-kertainen) lämpenemistahti kuin Euroopassa keskimäärin ja noin 2,4-kertainen verrattuna globaaliin keskiarvoon samalla ajanjaksolla. Voimakkaampi lämpeneminen globaaliin keskiarvoon nähden johtuu pääosin siitä, että maapallosta 70 % on merta, joka lämpenee maa-alueita hitaammin. Eurooppaan verrattuna lämpeneminen onkin ollut melko samansuuruista.

Kun tarkastellaan lineaarisia trendejä kaikille päällekkäisille 50 vuoden jaksoille vuosina 1900–2024, nopein lämpeneminen havaitaan vuosien viimeisen 50 vuoden aikana eli 1975–2024 aikana. Tämä viittaa siihen, että Suomen lämpeneminen on viime vuosikymmeninä voimistunut. Tulokseen vaikuttaa kuitenkin tarkastelujakson pituus: esimerkiksi voimakkain 30 vuoden lämpenemistrendi osuu ajanjaksolle 1976–2005, eli viimeisen 30 vuoden aikana lämpeneminen ei ole ollut aivan yhtä nopeaa kuin 20 vuotta sitten.

Pitkän aikavälin trendit antavat kuitenkin luotettavamman kuvan ilmaston muutoksesta, sillä ne tasoittavat lyhytaikaisen sään ja ilmaston luonnollista vaihtelua. Viimeiset 30 vuotta (1995–2024) ovat olleet keskimäärin 0,15 astetta lämpimämpiä kuin vertailujakso 1991–2020. Meneillään oleva 30-vuotisjakso (2001–2030) on siis hyvää vauhtia kehittymässä aiempaa lämpimämmäksi.