Kasvitieteilijä minussa harmittelee joka kevät ja kesä, kuinka paljon lajeja olenkaan unohtanut. Aikanaan tunnistin – ainakin teoriassa – lähes kaikki Suomen luonnonkasvit. No, en toki vaikkapa voikukkia lajitasolle tai sarojen risteymiä. Lisäksi eteläisen Suomen lajisto on minulle yhä hieman vieras, koska olen saanut lajioppini pääosin Oulun korkeudella.
Tänä keväänä keksin, että alamme tehdä lasten kanssa yhteistä digikasviota. Siinä samalla voin itse kerrata lajeja sekä opettaa niitä lapsille. En jaksa aina kantaa painavaa järjestelmäkameraa mukana, mutta älypuhelimen kyllä sujautan taskuun myös lähiretkille. Esikoisellakin on välillä oma kännykkänsä mukana. Puhelimilla voimme helposti kuvata kasveja ja siirtää kuvat suoraan jaettuun Google Driven kansioon.
Kevät on hyvää aikaa opetella kasvilajeja, koska niitä ilmestyy lisää pikku hiljaa. Digikasvion voi siis aloittaa kevään ensimmäisistä lajeista. Täällä etelässä monet kasvit jo kukkivat. Ja kyllä ne ensimmäiset kukat vielä sinne Pohjois-Suomeenkin ilmestyvät lumien sulettua!
Kasvien tunnistamisessa käytän itse yleensä apuna Retkeilykasviota ja omasta hyllystä sen lisäksi löytyvää Suuren Pohjolan kasvion ruotsinkielistä laitosta. Nyt löysin digikasvion tekoon vinkkejä Yle Luonnon sivuilta ja päätin kokeilla lajin määrityksessä myös LuontoPortti-sivuston tunnistustyökalua. Omalle puhelimelleni en jostain syystä saanut ladattua LuontoPortin NatureGate-sovellusta, mutta kokeilin sen sijaan PlantNet:tiä, joka antaa ehdotuksia lajista valokuvan perusteella.
Jos innostut tekemään digikasviota yksin tai lasten kanssa, niin lajin määritykseen sopivia sovelluksia löytyy kyllä runsaasti. Kokeile vain rohkeasti! Kasvioppaista vinkkejä löytyy esimerkiksi tästä Suomen Luonnon jutusta.