Ostin juuri itselleni ahkion, Fjellpulkenin X-Country 144 cm -mallin. Innostuin talvivaeltamisesta vuosi sitten elämäni ensimmäisen kerran sitä kokeiltuani ja muutama viikko sitten toiselta talvivaellukselta palattuani laitoin samana iltana alennusmyynnissä olleen ahkiopaketin ostoskoriin ensi kautta varten. Olen aina ollut hieman tällainen, malttamaton, kun jostakin intoudun. Ostopäätöksiä harkitsen yleensä kuukausia etukäteen, mutta joskus tuumasta toimeen -sanonnan ”toimi” eskaloituu tilanteen tullen sekunneissa.

Keskustelin retkeilystä ja retkivarusteista viime kerralla 86-vuotiaan mummuni luoda käydessäni. Olen ihaillut mummun olemusta, persoonaa ja elämänasennetta koko elämäni. Myönnän ihastuneeni häneen entistä enemmän keskustelun myötä, sillä en muistanutkaan hänen olleen kaiken ihanuuden lisäksi myös useamman kerran vaeltanut!

Mummu muisteli vuonna 1993 satakuntalaisen seurakunnan kanssa tekemäänsä viikon vaellusta Kilpisjärvellä. Heidän ruskavaelluksensa oli ajoittunut historialliseen aikaan, sillä Norjan ja Ruotsin kuninkaalliset sekä presidentti Mauno Koiviston avasivat tuolloin kalottireitin Kolmen valtakunnan rajapyykillä. Mummu muisteli tehneensä elämän aikana yhteensä kymmenkunta vaellusta, yhden myös Norjan puolella Altassa.

Olen aina ollut retkeilyvarusteista hyvin kiinnostunut enkä voinut olla johdattelematta keskustelua lopulta niihin. Mummu kertoi tuulipuvusta, lenkkitossuista ja kevyttoppapuvusta. Autiotuvissa oli valmiina ohuet patjat, joten suuri osa muusta seurueesta oli ottanut ainoastaan lakanat mukaan. Mummu oli kantanut mukanaan kevyen makuupussin, joka tosin oli antanut kylmyydelle myöden hänen nukkuessaan yhden yön autiotuvan terassilla. Telttoja oli mukana vain yksittäisiä, sillä ryhmä oli luottanut pääsevänsä tupiin yöksi. Turvallisuuden vuoksi tällaista ei luonnollisesti enää yleisesti suositella vaan kannustetaan aina ottamaan oma majoite mukaan siltä varalta, jos matkanteko jostain syystä katkeaa eikä tupaa saavutakaan.

Vaikka ajat ovat monelta osin muuttuneet vuosikymmenten aikana, muisteli mummu kuitenkin joskus lainanneensa minulle ensimmäisiä puolivartisia, nahkaisia vaelluskenkiään ollessani nuori. Loppujen lopuksi, etenimme sukupolvien vaihtuessa samoilla varusteilla tai emme, sama yhteinen ihastus sekä jano tuntureita ja vuoria kohtaan epäilemättä periytyy.

krista ylinenkrista ylinen photographytuulipukuja ja lenkkitossujavuosi(a) pohjoisessa

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!