61/100

Metsäjärvierämaiden pienten kauniitten lampien ja suolampareiden kaakkuri on yksi suurista suosikkilinnuistani. Sitä olen seurannut ja tutkinut vuosikymmeniä. Sana suosikki tuntuu kuitenkin sanontana hieman modernilta, kun kaakkuri on Suomessa pesivistä linnuista tieteen systematiikassa kuikkalintuna vanhin. Kaakkuri on vuosikymmenten ajan tehnyt minuun linnuista syvimmän ja mystisimmän vaikutuksen.

Kuikka on sen yhtä vanha isoveli, ja tutumpi useimmille siintävien järvenselkien kuuluvana huutelijana. Ja kun matkalla lammilta selkävesille kalaan kaakkuri huutaa kantavaa kaa kaa kaa ka-ka-ka kaaa kaaaa -huutoaan, se suorastaan holvaa maiseman.

Kaakkurit lentävät pesimälammiltaan suurille järvenselille kalaan ja tuovat palatessaan poikasille yhden kalan kerrallaan poikittain nokassaan.

Molemmat alkulinnut munivat vain kaksi munaa, joita ne hautovat lähes kuukauden painautuen vaaran uhatessa matalaksi. Retkeilijän tai kalamiehen ei sovi asettua pesimäaikana liian lähelle näitä lintuja.

Kaakkurin huudot pesimälammilla ovat hurjia, vangitsevan alkuvoimaisia ja voimakkaita. Yhtyneenä soidinmenojen pystyssä uimiseen, veteen painautumiseen ja hurjiin takaa-ajoihin ja syöksyihin, äänitunnelma muodostuu yhä vain hurjemmaksi. Punainen kaula, virtaviivainen ruumis, punaiset silmät, viirut kaulan sivussa ja jalat aivan takana täydellistävät linnun alkuvoimaisen olemuksen. Kiikkuri kaakkuri kirjava lintu!

Kuikat kerääntyvät kalastaviin parviin järvenselille loppukesästä. Tämä kuikkaparvi kalasteli Valkealan Luujärvellä elokuussa 2012.

Kaakkurin levinneisyys ulottuu hyvin pohjoiseen puuttomalle tundralle ja Jäämeren saarille, ympäri arktisen alueen. Kuikka pesii Euraasiassa, ylhäällä sekin, vaikkei ihan yhtä pohjoisessa asti. Muut maailman kuikkalajit ovat jääkuikka, amerikanjääkuikka sekä pohjoisen Tyynenmeren tundrakuikka, joka on lähellä meikäläistä kuikkaa. Kaikki pohjoisen lintuja.

Vielä vanha ja nuori jääkuikka Varanginvonolla kaukaa kuvattuna elokuun lopulla 2013.