Heinäkuussa Saanan kasviloisto on upeimmillaan
Heinäkuu 2019: " Heinäkuu on Kilpisjärvellä vilkkain matkailusesonkikuukausi. Majoituspaikat ovat täynnä ja Saanan kirjalla vierailijoita riittää lähes Mannerheimintien kaltaisen ruuhkan malliin. Ei onneksi sentään, mutta kyllähän Saanan huiputuksen pitäisi silti kuulua jokaisen suomalaisen yleissivistykseen. Saanan nokalla kulkijoita on vähemmän, vaikka kyllä kävijöitä Saanajärven laavulle ja päivätuvallekin riittää. Ei kuitenkaan niin runsaasti, että polun viereisen Saanalompolon kaakkurispariskunta olisi häiriintynyt. Enpä ole aiemmin nähnytkään tuon komean linnun pesivän näinkin lähellä kylää. Heinäkuussa Kilpisjärven kasviloisto on upeimmillaan. Harvinaisia ja rauhoitettuja kukkia, mm. lapinalppiruusu ja jääleinikki, löytyy useita Saanan kalkkipitoisen maaperän ansiosta. Kalkkipitoista vettä valuu myös alemmas Saanan juurelle, myös Saanajoen tuntumaan, minkä ansiosta lähistöltä löytyy esimerkiksi vienosti parfyymille tuoksuvaa kauas erottuvina vaaleanpunaisina mättäinä kasvavaa tunturikohokkia sekä lapinvuokkoa. Tavallisempia Saanan nokan kasveja ovat kuvassakin näkyvät kesäisen keltaiset kullerot ja ruusujuuret. Väinönputki kasvattaa vielä lehtiään, sen sijaan suokukka, lapinkuusio, ruohokanukka, kissankäpälä ja hilla ovat jo täydessä kukassa."
Katri Niskanen ottaa Kilpisjärvellä Saanasta vuoden aikana 12 kuvaa, yhden joka kuukausi. Talven hiljaisuus lumisessa maisemassa vaihtuu pikkuhiljaa kevään sulamispurojen solinaan, kesän kiihkeään kasvukauteen ja ruskan kautta taas loppusyksyn harmauteen ja vihdoin lumen tuloon. Tunturissa vuodenaikoja on etelää enemmän.
-
- Tammikuu 2019: ”Kuvauspaikka on Saanan nokalla, joksi tätä seutua Saanan juurella on kuulemma aikoinaan sanottu. Saanajoki alkaa Saanajärvestä, laskee Saanalompoloon ja jatkaa matkaansa edelleen Saanajokena alas Kilpisjärveen. Kuva on otettu aivan Saanalompolon ja Saanajoen alemmasta yhtymäkohdasta. Joki ei tässä kohtaa jäädy talvellakaan, vaikka lumi saattaa runsaslumisina talvina peittää joen lähes kokonaan.”
-
- Helmikuu 2019: “Vaikka päivä pitenee harppauksin ja aurinko paistaa jo pitkän päivän ajan Saanan rinteille, ei talvi hellitä otettaan vielä pitkään aikaan. Lunta saadaan lisää vielä jopa toukokuulle saakka ja muutamassa päivässä saattavat hanget kasvaa kymmeniä senttejä! Helmikuun aurinko saa Saanan rinteet hehkumaan upean valkoisena sinistä taivasta vasten, Saanajoki sitä vastoin piiloutuikin vielä hangen alle kevättä odottamaan.”
-
- Maaliskuu 2019: “Kevään lähestyessä tunturissa alkaa näkyä merkkejä elämästä. Kettu on käynyt kuulostelemassa Saanajoen partaalla veden ääniä, sekä haistelemassa tuulten paljastamilta tievoilta kiirunoiden jälkiä. Myös hiihtäjät alkavat suunnata upeille keväthangille. Mikäs on hiihtäessä, kun hanki kantaa ja aurinko paistaa!”
-
- Huhtikuu 2019: ”Huhtikuussa on Kilpisjärvellä vielä reippaitakin yöpakkasia, mutta vauhdilla lisääntyvä valon määrä ja kantavat hanget houkuttelevat sekä paikalliset että turistit ulos ja hiihtämään. Tätä vuodenaikaa kutsutaankin kuvaavasti hankikantokevääksi. Lämmittävä kevätaurinko sulattaa jo pälviä tuulenkiskomille ja satavarma kevään merkki on iloisesti helisevien pulmusten ilmestyminen pälville. Samaan aikaan Saanajoen sulakuopat suurenevat ja niitä ilmestyy lisää pitkin joen uomaa.”
-
- Toukokuu 2019: “Toukokuu on jäiden lähdön ja lumen sulamisen kuukausi, jäidenlähtökevääksi kutsuttu vuodenaika. Myös vasakuuksi sanottu, porojen vasomisaikaa kun eletään. Toukokuu on luopumisen ja odottamisen aikaa; hiihtokelit ovat menneet ja kevään vihreys antaa vielä odotuttaa itseään. Lunta on ylhäällä tuntureilla vielä reilusti, mutta alempana pääsee maastossa kulkemaan kumisaappaat jalassa, lumilaikkuja kierrellen. Ensimmäiset “pohjoisen satakielet”, sinirinnat, ovat saapuneet tunturikoivikkoon. Saanalompolo on rantoja lukuun ottamatta vielä jäässä, mutta laskee sulamisvesiään jo Saanajokeen. Etualalla virtaava Saanajoki on tulvassa, mutta tänä keväänä vain vähän vähälumisesta talvesta johtuen.”
-
- Kesäkuu 2019: “Kesäkuu on Saanannokalla, kuten Kilpisjärvellä muutoinkin, vielä alkukesän aikaa. Lapin vuodenajoista yöttömän yön aikaa. Saanajoen alkupää sekä Saanalompolo ovat puurajan yläpuolella, joten alkukesäisen tunturikoivikon vihreys ei välity kuvassa, mutta vihreää näkyy jo Saanan rinteelläkin. Lumipilkkoja löytyy vielä sieltä täältä. Rinteessä kasvaa vaivaiskoivua, skierrikköä, kuten täällä päin tuota matalaa ja “kenkään takertuvaa” pensasta kutsutaan, sekä katajaa. Sinirinta pesii näillä paikoilla ja niiden hienoa laulua kuuluukin pitkin tunturikoivikkoa ja täällä ylempänä pensaikossa. Pohjanvariksenmarja on yleinen laji, kuten myös tähän aikaan kukkivat kurjenkanerva, valkoyökönlehti, lapinorvokki sekä kosteimmilla ja viimeksi lumesta vapautuneilla paikoilla viihtyvä lumileinikki. Vaikka juhannusta vietetään keskikesän juhlan kunniaksi, Kilpisjärven kesä ei vielä ole kunnolla alkanut valoisista öistä huolimatta. Usein jäätkin lähtevät Kilpisjärvestä vasta juhannuksen tienoilla, tänä vuonna jo pari viikkoa aiemmin. Ja vielähän Kilpisjärvellä hiihdetään Juhannushiihdoissakin jostain lähiympäristöstä löytyvällä lumenviipymällä!”
-
- Heinäkuu 2019: ” Heinäkuu on Kilpisjärvellä vilkkain matkailusesonkikuukausi. Majoituspaikat ovat täynnä ja Saanan kirjalla vierailijoita riittää lähes Mannerheimintien kaltaisen ruuhkan malliin. Ei onneksi sentään, mutta kyllähän Saanan huiputuksen pitäisi silti kuulua jokaisen suomalaisen yleissivistykseen. Saanan nokalla kulkijoita on vähemmän, vaikka kyllä kävijöitä Saanajärven laavulle ja päivätuvallekin riittää. Ei kuitenkaan niin runsaasti, että polun viereisen Saanalompolon kaakkurispariskunta olisi häiriintynyt. Enpä ole aiemmin nähnytkään tuon komean linnun pesivän näinkin lähellä kylää. Heinäkuussa Kilpisjärven kasviloisto on upeimmillaan. Harvinaisia ja rauhoitettuja kukkia, mm. lapinalppiruusu ja jääleinikki, löytyy useita Saanan kalkkipitoisen maaperän ansiosta. Kalkkipitoista vettä valuu myös alemmas Saanan juurelle, myös Saanajoen tuntumaan, minkä ansiosta lähistöltä löytyy esimerkiksi vienosti parfyymille tuoksuvaa kauas erottuvina vaaleanpunaisina mättäinä kasvavaa tunturikohokkia sekä lapinvuokkoa. Tavallisempia Saanan nokan kasveja ovat kuvassakin näkyvät kesäisen keltaiset kullerot ja ruusujuuret. Väinönputki kasvattaa vielä lehtiään, sen sijaan suokukka, lapinkuusio, ruohokanukka, kissankäpälä ja hilla ovat jo täydessä kukassa.”