Väestönkasvu, lisääntynyt maankäyttö ja ilmastonmuutos ovat pääsyyt Helsingin kaupunkikosteikoiden katoon ja ekologisen tilan heikentymiseen.

Väitöskirjatutkija Somayeh Alikhani Helsingin yliopistosta selvitti vanhojen karttojen, tutkimusten, dokumenttien ja valokuvien avulla kuuden helsinkiläisen kaupunkilammen ympäristöhistorian. Hän työskentelee vanhemman yliopistonlehtori Petri Nummen tutkimusryhmässä.

Esimerkiksi Kaivopuiston lehtimetsien ympäröimä lampi kuivatettiin 1800–1900-luvun taitteessa väestönkasvun paineessa. Alueelle ei kuitenkaan rakennettu taloja, vaan hiekkakenttä lasten leikkipaikaksi.

Kaisaniemen ja Alppipuiston lampien luonnontila tuhottiin asfaltoimalla tai betonoimalla niiden pohjat 1900-luvulla.

Ihmistoiminta on myös synnyttänyt kosteikoita. Vaaralaan syntyi lampia soranoton seurauksena, ja niistä kehittyi vuosikymmenten saatossa luonnolle arvokkaita.

Kaupunkilampien säilyttäminen on tärkeää, sillä ne ehkäisevät tulvia, puhdistavat vettä, säätelevät pohjavettä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

”Suomessa kaupunkilampia on enemmän kuin maailman suurkaupungeissa”, Alikhani kertoo.

Täälläkin ihmiset ovat muokanneet lampia, joko tarkoituksellisesti tai vahingossa. Lammen ekologinen tila voi muuttua esimerkiksi rehevöitymisen takia, vaikka lampea ei kaivettaisi rajusti.

Kaupunkilampien tilaa voitaisiin Alikhanin mielestä parantaa ennallistamalla, sillä suurin osa niistä on rakentamatta ja lampien yhteys pohjaveteen on säilynyt. Hän uskoo, että lampien ennallistaminen tulee lisääntymään, sillä niiden merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä.

Lammet esimerkiksi hillitsevät kaupunkien lämpösaareke-ilmiötä.

Lammet esimerkiksi hillitsevät kaupunkien lämpösaareke-ilmiötä. Lämpö­saarekeilmiössä kaupunki kuumenee ympäröivää maaseutua enemmän, sillä helteillä lämpö varastoituu rakennuksiin.
”Kaupunkilampien ennallistaminen auttaisi meitä sopeutumaan ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin”, Alikhani sanoo.

Vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi, Helsingin yliopisto:

Vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi. Kuva: Markéta Čehovská

”Kausikosteikoiden merkitys tunnistetaan edelleen heikosti.”

◀ Kuivattaminen ei uhkaa kaupunkilampia enää yhtä paljon kuin sata vuotta sitten. Kausikosteikoiden merkitys tunnistetaan kuitenkin edelleen heikosti. Ne auttavat esimerkiksi hulevesien hallinnassa, kun rankkasateet lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä.

◀ Kausikosteikoista voitaisiin ennallistamalla tehdä parempia elinympäristöjä esimerkiksi sammakkoeläimille. Myös esimerkiksi Kaivopuiston lampi voitaisiin palauttaa ja ennallistaa monimuotoiseksi kaupunkikeitaaksi.

◀ Olemme kartoittaneet sukeltajakuoriaisia ja vesilintuja kaikilta Helsingin lammilta. Kuusi ympäristöhistoriatutkimukseen valittua lampea kuvastavat erilaisia kehityskulkuja kaupunkilampien historioista. Halusimme saada mukaan esimerkit erilaisista tapahtumista.