Ilmaston lämpeneminen etenee ja sen vaikutukset tulevat yhä näkyvämmiksi. Meillä Suomessa ei onneksi koettu laajoja metsäpaloja, mutta alkukesästä heräsi huoli vedestä. Järvien ja kaivojen vedenpinnat olivat poikkeuksellisen matalalla, ja alkoi myös keskustelu pohjaveden riittävyydestä tulevaisuudessa.

Nature Communications -lehdessä julkaistiin äskettäin Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden vetämän kansainvälisen tutkimuksen tuloksia jokien virtaaman ja maankosteuden muutoksista vuosina 1901–2019. Veden kiertokulku on ilmastonmuutoksen sekä veden- ja maankäytön seurauksena kiihtynyt, ja esiteollisena aikana vallinnut tasapainoisempi tila on järkkynyt. Poikkeuksellisen kuivien sekä märkien jaksojen esiintymistiheys maailmassa on kaksinkertaistunut tuohon vertailutilaan nähden, ja muutosnopeuden ennakoidaan entisestään kiihtyvän.

Poikkeuksellisen kuivien sekä märkien jaksojen esiintymistiheys maailmassa on kaksinkertaistunut.

Suomessa alkukesän kuivuus näkyi paljon muussakin kuin vain kaivojen ja järvenpintojen tasoissa. Suuressa osassa Suomea esimerkiksi hyttysiä oli tavanomaista selvästi vähemmän. Monille muillekin hyönteisryhmille ilmaston lämpenemisen haittavaikutukset välittyvät juuri sään ääri-ilmiöiden kautta: helteiden, kylmien jaksojen sekä sade- ja kuivuuskausien kautta.

Joku saattoi olla hyttysten vähäisyydestä mielissäänkin, mutta hetkittäinenkin hyönteiskato vaikuttaa esimerkiksi lintujen pesinnän onnistumiseen. Näin vaikutukset ketjuuntuvat vaikuttamaan koko eliöyhteisöön. Trendit kätkeytyvät vuosittaisten vaihtelujen ”alle”, ja kokonaiskuva paljastuu vasta vuosikymme­nien seurantajaksojen myötä. Esimerkiksi päiväperhosilla kantojen palautuminen saattaa olla aiempaa hitaampaa, kun säähäiriöt, kuten poikkeuksellinen kuivuus tai sateisuus toistuvat entistä useammin.

Säähäiriöt ja luonnonkatastrofit vaan alleviivaavat sitä, että ilmastonmuutoksen torjuntatyössä on välttämätöntä jaksaa olla sitkeä, määrätietoinen ja pitkäjänteinen. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön 2026 Ilmapuntari-tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset jaksavat kyllä omassa arjessaan tehdä ilmastotekoja: kierrättäminen, kulutuksen pienentäminen ja energiansäästö on jo hyvin sisäistetty, lentämisen ja yksityisautoilun vähentäminen sekä kasvisruokailun lisääminen ovat nekin edistymään päin.

Vaikka kulutusmuutokset eivät vielä pitkään aikaan näy ilmaston keskilämpötilan nousun hidastumisena, se ei tarkoita etteivätkö ilmastoteot vaikuttaisi. Se että kasvihuonekaasupäästöjä on monella sektorilla pystytty vähentämään, on todella merkittävä ja tulevaisuuteemme myönteisesti vaikuttava asia.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!