Emmi Itärannan kolumni: Metsäpaloissa ei tuhoudu vain ihmisten kodit – myös maaperän näkymätön elämä tuhoutuu vuosikymmeniksi
Kuva: Marjaana Malkamäki
Eräässä lapsuuteni intensiivisimmistä painajaisunista pakenin metsäpaloa. Juoksin puiden välissä, kunnes horisontin levyinen liekkien hyökyaalto saavutti minut. Heräsin siihen, että polttava kuumuus tulvahti ylitseni.
Olin unen nähdessäni alle kouluikäinen, mutta se nousee yhä mieleeni aina, kun luen laajoista maastopaloista jossakin päin maailmaa – eli nykyisin joka kesä.
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista paloista uutisoidaan yleensä ihmisnäkökulmasta: sadattuhannet joutuivat pakenemaan, satoja koteja tuhoutui, savu aiheutti hengitystieoireita kymmenien kilometrien päässä.
Silloin tällöin joku huomaa mainita, etteivät palot vie mukanaan vain ihmisten koteja. Myös muiden eläinten asuinympäristöt katoavat tuhkana tuuleen, ja kuolonuhrien määrä on aivan toisessa mittakaavassa. Jos joku matelija tai hyönteinen onnistuisikin pääsemään liekkejä karkuun, sen olisi mahdotonta palata entisille asuinsijoilleen. Uutta sopivaa elinympäristöä ei välttämättä löydy.
”Heräsin siihen, että polttava kuumuus tulvahti ylitseni.”
Ja jos mennään kirjaimellisesti mikroskooppiselle tasolle, en ole vielä nähnyt yhdenkään maastopalouutisen käsittelevän sitä, mitä maaperälle tapahtuu.
Maaperää ei voi pitää yksittäisenä elollisena organismina siinä missä vaikkapa hirveä, pihlajaa tai ihmistä. Olisi kuitenkin mahdotonta ajatella maaperää elottomana, sillä se kuhisee pieneliöitä kuten hajottajabakteereita, leviä ja homeita, pikkuruisia selkärangattomia ja hyönteisiä, kasvien juuria ja sienirihmastoja.
Pitää paikkansa, että maastopalo voi hyödyttää maaperää vauhdittamalla ravinteikkaan orgaanisen jätteen hajoamista. Tämä ei kuitenkaan päde laajoihin ja hallitsemattomiin paloihin, joiden kiivas kuumuus tuhoaa pieneliöitä. Ne myös pahentavat eroosiota ja hävittävät typpeä, mikä vauhdittaa maaperän köyhtymistä.
Maaperän – kuten maanpäällisenkin elämän – toipuminen maastopalosta voi viedä kymmeniä, pahimmillaan jopa satoja vuosia.
Kaikki liekkeihin kadotetut kodit eivät ole ihmisten, mutta vain ihmisillä on keinoja estää ja pysäyttää liekit.
Lue myös:
Emmi Itärannan kolumni: Melusaasteen vähentämisestä hyötyvät kaikki
”Kuka ottaisi asiakseen muunlajisten oikeuden pienempään aistikuormitukseen?” Lue tai kuuntele kirjailija Emmi Itärannan kolumni.
Marko Leppäsen kolumni: Naapurin mittava pihavalaistus vaivasi mieltäni
Turhien valojen sammuttaminen – lamppu lampulta – on luontokadon torjumiseksi yhtä oleellista kuin muut pihojen villiinnyttämistoimet. Lue tai kuuntele Marko Leppäsen kolumni.
Kysy luonnosta: Miten metsäpalo vaikuttaa puustoon?
Metsäpalot ovat tärkeä osa luonnon kiertokulkua ja monien lajien elinehto.
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.