Linnunpoikasten vaativa piipitys kuuluu yhä useammasta pöntöstä. Historiallisen helteinen ja aurinkoinen toukokuu on auttanut tiaisia ja monia muitakin lintuja pesinnässä, mutta kaikille lajeille kevät ei ole ollut yhtä suotuisa.

Suomessa talvehtineet linnut saivat lämpimien viikkojen myötä varaslähdön pesänrakennukseen. Sää on pysynyt tasaisen hyvänä, mikä on entisestään parantanut pesinnän onnistumista.

“Tiaiset ovat saaneet suurikokoisia poikueita jo lentokykyisiksi asti”, kertoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi. “Talvella nähdään, onko lintulaudoilla vilinää.”

Suomen sisällä pesinnän ajoittumisessa on kuitenkin leveyspiirin mukaan muutama viikko viivettä. Vaikka Etelä-Suomessa tiaisten poikaset ovat jo lennossa, Lapissa emot saattavat vielä hautoa.

Tiaisten pesintä on onnistunut tänä vuonna hyvin. Kuva: Mervi Kaasalainen, Havaintokirja

 
Myös kanalintujen ennuste näyttää tänä kesänä hyvältä. Niiden pesinnät ovat vaikeutuneet monena vuonna peräkkäin huonojen säiden vuoksi ja poikasten määrä on jäänyt pieneksi. Monien kanalintujen pesintä on kuitenkin yhä kesken, joten tulevien viikkojen säät voivat vaikuttaa poikasten selviytymiseen.

Talvehtijoista poiketen monet muuttolinnut eivät ole hyötyneet kauniista kevätsäistä.

“Toisin kuin täällä helteissä luulisi, hyönteissyöjät ovat myöhässä”, Lehtiniemi huomauttaa. “Eteläisemmän Euroopan kylmyys ja pohjoiset ilmavirrat ovat pidätelleet kauempaa muuttavia lintuja.”

Suomeen ennättäneet muuttajat ovat kuitenkin reviirin löytymisen jälkeen pariutuneet nopeasti ja aloittaneet hautomisen, mistä kertoo metsien hiljeneminen. Lehtiniemi mainitsee esimerkkinä satakielen, joka on jo lähes lopettanut kevätkonserttinsa.

Lämpimissä keväissä suojelu- ja tutkimuspäällikköä huolettaa toukkahuipun ajoittuminen suhteessa poikasten kuoriutumiseen. Hyönteisten toukat ovat monien lintujen poikasille tärkein ravinnonlähde, ja lämpö saa nekin liikkeelle tavanomaista aiemmin.

“Ainakin kotipihassa tintit ovat kantaneet hyvin toukkia poikasilleen, mutta myöhemmin tulleilla linnuilla huippu on voinut jo mennä ohi poikasten kuoriutuessa”, Lehtiniemi pohtii.

Vesilinnuilla poikasaika on koko maassa kiireisimmillään; sinisorsien ja telkkien poikasia on näkynyt jo muutaman viikon. Sen sijaan myöhäisempien pesijöiden, kuten tukkakoskelon, poikasia kuoriutuu pitkin kesää. Taantuvan haahkan tämänkeväiset havainnot lupaavat hyvää, sillä viime vuosien epäonnen jälkeen poikueet ovat olleet normaalikokoisia.

Vesilintuja kuoriutuu koko maassa. Kuva: Reijo Juurinen, Havaintokirja

 
Kaupunkikuvassa näkyvimpiä ovat lokkien poikaset. Ne saattavat hortoilla jo pieninä puistoissa tai parkkipaikoilla ja isommat poikaset voivat olla pitkiäkin aikoja yksin. Teemu Lehtiniemi huomauttaa, ettei yksinäisellä lokinpoikasella ole lähtökohtaisesti mitään hätää, ja nuokkuminenkin kertoo todennäköisemmin unisuudesta kuin huonosta kunnosta.

“Poikaseen ei kannata koskea, ellei se ole selkeästi paikassa, johon emo ei pääse, tai vaarassa jäädä auton alle”, hän neuvoo. “Autotieltä sen voi nostaa turvaan esimerkiksi viereiseen puistoon”.

Lokit voivat pesiä vaikka keskellä kaupunkia. Kuva: Irma Mikkola, Havaintokirja

kaupunkilinnutlintujen poikasetmuuttolinnutpesintätiaisetvesilinnut

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €