Vaikka Suomessa tavatuista yli 1000 suurperhoslajista vain 30 talvehtii aikuisena, on diapaussinsa eli lepotilansa aikuisena viettävistä hyönteisistä mahdollista saada havaintoja myös paukkupakkasissa – kunhan tietää, mistä etsii.

Todennäköisimmin hyönteisiä näkee luolissa, bunkkereissa, maakellareissa, autiotaloissa sekä muissa suojaisissa ja rajatuissa tiloissa, joista etsiminen on helppoa. Aikuistalvehtijoiden joukossa on päiväperhosia, mittareita, yökkösiä ja venhokkaita.

Päiväperhosista melko helposti löytyvät nokkosperhonen ja neitoperhonen. Aikuisena talvehtivat myös suruvaippa, herukkaperhonen ja Suomessa harvoin tavattavat isonokkosperhonen ja valkotäplänokkosperhonen sekä kirsikkaperhonen. Talvehtivana vaikeasti havaittava sitruunaperhonen viettää talven taivasalla, varvikoissa tai talventörröttäjien varsilla.

Nokkosperhonen (Aglais urticae) Kuva: Tuomo Kesäläinen

 
Talvisen luolan vakioasukas on oranssinruskea ja suurikokoinen liuskayökkönen, joita saattaa kohdata suurina joukkoina. Lajin lisäksi maassamme on tavattu 15 aikuisena talvehtivaa hämykkö- ja yökköslajia.

Maanalaisia tiloja suosii myös kolmiomainen kiiltomittari, jonka lisäksi mittareista talvehtivat aikuisena myös kauniin vihreät vihervarpupmittari ja kaunovarpumittarit.

Liuskayökkönen (Scoliopteryx libatrix) Kuva: Tuomo Kesäläinen

 
Aikuisena talvehtiminen on perhosten keskuudessa kuitenkin harvinaista. Perhosen kehitysvaiheista yleisin talvehtimismuoto on toukka, vaikka iso osa talvehtii myös kotelona. Vain osa eteläisen suomen lajeista talvehtii munana.

Diapaussiin aikuisena menevät perhoset ilmestyvät esiin ensimmäisenä keväällä, heti ilmojen lämmettyä.

Neitoperhosen elinkaaressa aikuisvaihe kestää jopa 11 kuukautta. Tästä ajasta kuluu noin puoli vuotta talvilevossa.

Ensimmäiset lajin edustajat havahtuvat ja tulevat esiin jo helmi–maaliskuussa. Aikuiset yksilöt parittelevat heti keväällä.

Talvehtinut sukupolvi lentää kesäkuulle saakka. Kesä–heinäkuussa neitoperhosen mustia toukkia voi nähdä nokkosenlehdillä. Toinen sukupolvi lentää heinäkuusta syys–lokakuulle, jolloin ne jälleen vetäytyvät talvehtimispaikkoihinsa.

Aikuisena talvehtivista suurperhosistamme pisimpiin kestävä perhosvaihe on liuskayökkösellä. Sen aikuisvaihe kestää yli vuoden.

Aikuisena talvehtivat suurperhoset
Lista: Anssi Teräs (museomestari, Åbo Akademi)

Täpläperhoset (Nymphalidae)
sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni)
neitoperhonen (Aglais io)
nokkosperhonen (Aglais urticae)
kirsikkaperhonen (Nymphalis polychloros)
isonokkosperhonen (Nymphalis xanthomelas)
suruvaippa (Nymphalis antiopa)
valkotäplänokkosperhonen (Nymphalis vaualbum)
herukkaperhonen (Polygonia c-album)

Mittarit (Geometridae)
kaunovarpumittari (Chloroclysta siterata)
vihervarpumittari (Chloroclysta miata)
kiiltomittari (Triphosa dubitata)

Hämyköt (Erebidae)
humalayökkönen (Hypena rostralis)
liuskayökkönen (Scoliopteryx libatrix)

Venhokkaat (Nolidae)
tammilaahusvenhokas (Nycteola revayana)
pajulaahusvenhokas (Nycteola degenerana)
poppelilaahusvenhokas (Nycteola asiatica)

yökköset (Noctuidae)
puolukkapiiloyökkönen (Conistra vaccinii)
pilkkupiiloyökkönen (Conistra rubiginosa)
keltapiiloyökkönen (Conistra rubiginea)
tammipiiloyökkönen (Conistra erythrocephala)
soukkapuuyökkönen (Lithophane semibrunnea)
ruskopuuyökkönen (Lithophane hepatica)
vaaleapuuyökkönen (Lithophane ornitopus)
haarukkapuuyökkönen (Lithophane furcifera)
tummapuuyökkönen (Lithophane consocia)
hankopuuyökkönen (Lithophane lamda)
ruskohirsiyökkönen (Xylena vetusta)
harmohirsiyökkönen (Xylena exsoleta)
helmiyökkönen (Eupsilia transversa)
loimuyökkönen (Dasypolia templi)

Vihervarpumittari (Chloroclysta miata) Kuva: Tuomo Kesäläinen