Soiden keskellä kohoaa metsä. Kyseessä on muinainen saari, jonka lakea peittää kivirakka. Entistä rantaviivaa kirjovat ympyränmuotoiset röykkiöt, kenties hylkeenpyytäjien asumusten pohjat tai haudat.

Käki kukkuu, kimalainen surraa mustikankukasta toiseen ja taustalla viheltää, ujeltaa, humisee. Kuin lentokone olisi lähdössä nousuun tai laskeutumassa.

Puiden takaa välkähtelee tuulimyllyn hahmo. Linjakkaana ja valkeana se muistuttaa kummallista jättiläislintua. Ääni rikkoo tyyneyden illuusion. Se läpäisee maiseman.

Sonninotsamaan kivikauden rakennelmia ympäröivät suot, metsät ja parikymmentä tuulimyllyä huoltoreitteineen. Seuraavat sukupolvet saavat ihmetellä kiviröykkiöiden
lisäksi soiden keskelle sijoiteltujen voimaloiden betoniperustuksia.

Tänne Pohjois-Pohjanmaalle on rakennettu 40 prosenttia Suomen tuulivoimasta. Myös tulevista jätti-investoinneista viidennes sijoittuu maakuntaan.

Aikeet ovat hyvät, elintärkeät. Samalla luonto on kokemassa uuden myllerryksen, jossa aiempien ojien, teiden ja hakkuiden lisäksi seutua pilkkovat tuulivoimalat ja niiden huoltotiet.

”Ääni rikkoo tyyneyden illuusion. Se läpäisee maiseman.”

Aiempia toimia käytetään jopa yhtenä perusteluna tuulivoiman sijoittamiseen: Koska olemme heikentäneet metsiemme luontoarvoja, niiden keskelle on aivan sama rakentaa voimaloita.

Kivirakan toisella reunalla on vastassa seuraava voimala. Tuuli ujeltaa ja ääni toistuu. Olen aisteiltani monia metsissä liikkuvia lajeja kömpelömpi, mutta silti ääni häiritsee. En tulisi tänne telttailemaan.

Viime syksynä julkaistussa artikkelissa kansainvälinen tutkijaryhmä penää paljon lisää tutkimusta voimaloiden ja niiden äänen vaikutuksesta villieläimiin.

Nyt tutkimuksia on erityisesti linnuista ja lepakoista. Kaikista eniten sitä löytyy ihmisistä ja tuotantoeläimistä – samalla tuulivoimaa rakennetaan vauhdilla nimenomaan metsiin.

Lehtien pääkirjoituksissa ylistetään miljardi-investointeja ja julistetaan, kuinka nyt ei auta hidastella. Luvitusta pitää keventää ja asioiden pitää tapahtua mahdollisimman nopeasti. Toisaalla tanskalainen tuulivoimainvestoija kiittelee, kuinka Suomessa luvitus on ennakoitavaa ja helppoa ja rakentaminen edullista. Aluehallinto­viraston virkamies puolestaan huolehtii blogikirjoituksessaan, että rahaa riittää, mutta harkinta-aikaa ei.

Parhaillaan luvitetaan ympäri kairaa satoja yksittäisiä hankkeita. Virkamies kysyy, kenellä on hallussa kokonaiskuva?

Onko kenelläkään?