1. Lähde hämähäkkiretkelle

Syksyisenä aamuna seitit paljastavat, että hämähäkit ovat olleet yöllä liikkeellä. Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten kahdeksanjalkaisia kavereita jää varmasti sinunkin luontopolkusi varrelle.

Vinkkejä hämähäkkiretkelle:

  • Sumuisena aamuna seitit näkyvät hyvin.
  • Myös iltapäivän aurinko tarjoaa hyvän valon seittien katseluun.
  • Puiden rungot, seinät ja erilaiset rakennelmat ovat hyviä seittikohteita.
  • Monet lajit pysyttelevät päivän piilossa ja tulevat esiin vasta yöllä. Retkelle kannattaa varustautua otsalampulla.
  • Katso ja seuraile aluksi, mitä hämähäkki tekee. Lajeja on vaikea tunnistaa, joten ei kannata aloittaa harrastusta siitä.
  • Nauti hämähäkkien luomasta visuaalisesta kauneudesta ja niiden puuhien seuraamisesta.

2. Retkeile suolla

Suomaisema hurmaa retkeilijän. Syksyllä punaisen ja oranssin sävyiset rahkasammalet loistavat värikylläisinä ja karpalot täplittävät mättäitä. Nappaa siis marjaämpäri mukaan ja suuntaa suolle!

3. Seuraa lintujen muuttoa

Tarkkaile retkelläsi muuttolintuja. Juuri nyt elo-syyskuun vaihteessa lentävät mm. metsäkirvinen, peippo, västäräkki ja hiiri-, varpus- ja ruskosuohaukka. Kurjetkin alkavat kerääntyä pelloille ja valmistautuvat muuttoon.

4. Poikkea kääpämetsään

Käävissä riittää ihmeteltävää ja opeteltavaa, ja niitä löydät varmasti lähimetsästäkin. Helposti tunnistat esimerkiksi oranssireunaisen kantokäävän, mutta erotatko herkullisen lampaankäävän kitkerästä typäskäävästä? Vertaile kääpiä täällä.

Metsätähden siemen näyttää pikkuruiselta jalkapallolta. Kuva: Irja Lehtinen / Havaintokirja

5. Tutki kasvien siemeniä

Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Monilla kasveilla on kukinta jo päättynyt tai jos kukkia on vielä jäljellä, voi kasvissa olla myös siemeniä. Esimerkiksi puna-ailakilla on komea siemenkota, joka on täynnä pieniä pyöreitä siemeniä. Niittynätkelmän siemeniä suojaa palko, ja tammenterho on pähkinä, jonka sisällä on yksi tai harvemmin kaksi siementä. Tammenterho on muuten suurin siemen Suomen mittapuussa.

6. Ihastele ruskaa

Valon väheneminen käynnistää ruskan ja yöpakkaset voimistavat sitä. Ruska on kuitenkin osin edelleen suuri mysteeri. Ennen ajateltiin, että keltainen ja punainen jäävät jäljelle lehtivihreän paetessa rungon suojiin. Sittemmin on saatu selville, että punainen väri pitää puun erikseen valmistaa. Tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että kirvat eivät näe punaista. Ehkä puut näin suojautuvat kirvoilta ja ehkäisevät niiden asettumista puuhun talvehtimaan.

7. Käännä katse taivaalle

Tänään 31.8. vietetään myös tähtiharrastuspäivää. Nyt iltojen jo pimetessä on hauskaa tutkailla taivaankantta. Linnunradan himmeänä hohtava vyö kulkee lounaasta koilliseen. Kaupungin valossa Linnunrata ei erotu, joten sitä kannattaa hakeutua ihailemaan vähän kauemmas.

Pohjoisella taivaalla Linnunradan näkyminen merkitsee talven alkua ja siitä tulee sen nimikin. Täällä uskottiin, että linnut muuttavat syksyllä Linnunrataa pitkin talven viettoon. Viroksi Linnunrata on Linnutee ja saameksi Lodderáidalas, lintutikapuut. Ruotsalaiset kutsuvat sitä Vintergataniksi, talvitieksi.

Sumuisella syyssäällä kuu tai aamusumussa aurinko voivat saada aikaan sumuun mielenkiintoisia valoilmiöitä, kuten kehiä, gloorian tai sumusateenkaaria.

8. Valmistaudu lintujen talviruokintaan

Aloita ruokinta vasta pakkasten tultua, mutta valmistaudu hyvin jo nyt. Tartuntataudit leviävät ruokintapaikoilla helposti linnusta toiseen, joten pese lintulauta tai ruokinta-automaatti hyvin. Parasta olisi myös siirtää ruokintapaikkaa edellisestä vuodesta ainakin muutaman metrin päähän.

9. Kerää pihlajanmarjoja

Pihlajanmarjat kypsyvät syyskuussa ja satoa voi kerätä pitkälle syksyyn saakka.
Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia. Kansanperinteessä pihlajanmarjoja on käytetty niin kihtiin, kuumeeseen, reumaan kuin ummetukseenkin.

Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen maku tulee miedommaksi.

Pihlajanmarja sopii oivallisesti hilloihin ja hyytelöihin. Marjoja voi myös pakastaa tai kuivata talven varalle.

Pihlajan äärellä on myös mukava seurata siinä aterioivia lintuja. Rastaat ja tilhet syövät pihlajanmarjoja ja upeat taviokuurnat matkustavat runsaiden pihlajanmarjasatojen perässä.

Syksyllä siili etsii talvipesän, jossa se horrostaa kevääseen. Kuva: Jukka Risikko / Havaintokirja

10. Tee pesä siilille

Kun kaupunkipihat muuttuvat siistimmiksi, siilien on yhä vaikeampi löytää hyvää pesäpaikkaa. Lehti- ja risukasojen puuttuessa siilit muuttavat mieluusti ihmisen rakentamaan majaan. Rakentamalla siilille talvipesän autat sitä selviämään talven yli. Pesän teossa on muutama tärkeä huomioitava asia. Siihen ei saa tehdä pohjaa ja tuuletusaukot ovat myös tärkeät. Katso verkkosivuiltamme pesänrakennusohjeet (linkki yllä).

retkiruskasyksyvinkit

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.