Kärpällä eli portimolla on kuninkaallinen talviviitta. Sen valkoinen talviturkki mustine hännänpäineen on paitsi kaunis myös erittäin lämmin. Talvikarvan sisimmistä soluista löytyy paljon eristäviä ilmasoluja, joiden ansiosta kärpän on kylmässä hyvä olla.

Lämmin turkki onkin tarpeen sillä kylminä talviöinä kärppä partioi useiden kilometrien taipalia. Se koluaa tarkkaan jokaisen kolon ja lumireiän etsien merkkejä myyristä. Hangelle piirtyy kaunis parijälki kärpän tehdessä matkaansa.

Ravinnon löytäminen on vaikeaa, ja siksi kärppä hyvän apajan löytäessään varastoi ruokaa. Portimon kätköistä on löydetty jopa parikymmentä myyrää.

Kärppä on niin vikkelä että sitä on vauhdissa vaikea päästä näkemään kunnolla. Uteliaisuus on kuitenkin kärpän heikkous (ja vahvuus): outoja ääniä tai hahmoja se kurkistelee mielellään kivenkolosta ja yrittää ottaa selvää äänen lähteestä. Kohtaaminen on intensiivinen mutta lyhyt – portimo on hetkessä tipotiessään.