Ostaisiko tällä kertaa kimpun pirteitä tulppaaneja vai kauniin sekakimpun koristamaan pääsiäispöytää?

Ostopäätöstä voi tarkastella makuasioiden lisäksi myös ympäristön kannalta.

Tehokasvatettujen kaukaa rahdattujen leikkokukkien hiili- ja ympäristöjalanjälki voi levitä melkoiseksi, kun otetaan huomioon niiden kasvatus, kuljetus, torjunta-ainejäämät sekä hävikki.

Kasvihävikkiä voi verrata ruokahävikkiin. Suomen kukkakaupat ja tukkumyyjät arvioivat, että 2–20 prosenttia varastosta menee sesongista riippuen hävikkiin. Kukat eivät ehdi siis edes kukkakuluttajan maljakkoon, kun ne jo joutuvat biojätteeseen.

Asiaan kaivataan muutosta ja askel kohti ympäristöystävällisempiä kukkakimppuja vie esimerkiksi TTS Työtehoseuran floristiikan opetus, jossa kestävä kehitys on nostettu keskiöön. Siinä suositaan kotimaisia, lähellä tuotettuja leikkokukkia sekä hävikkikukkia. Lisäksi sidonnassa käytetään runsaasti luonnonmateriaaleja.

Myös muovin ja kemikaalien käyttöä tulisi minimoida koko floristiikan ketjussa, jolloin lopputuloksena on ympäristökuormaa keventävää kukkakauppaa ja lopulta – monella tapaa – kestäviä kukkakimppuja.

Kukkaostoksilla kannattaakin osoittaa kiinnostuksensa ja tiedustella kukkien alkuperää. Kauniin kimpun voi saada mukaansa myös hävikkikukkiin erikoistuneesta kukkakaupasta, kuten esimerkiksi Hävikkikukkakauppa Kukkis Helsingissä on.

Kiinnostuitko? Lue Slow Flower Finlandin sivuilta tietoa kiireettä kasvaneista leikkokukista.