Retkeillessäni Vätsärin erämaassa kesällä 2008 törmäsin Nammijärven länsipuolella erikoiseen vanhaan mäntyyn, jonka kaarna oli täynnä säännöllisiä nauhamaisessa muodossa olevia reikiä. Mikä on aikaansaanut kyseiset jäljet? Itse arvelen tikan olleen töissä, mutta mistä johtuu helminauhamainen rakenne ja mikä tuholainen puussa asustaa?

Erittäin hyvä valokuva mielenkiintoisesta ilmiöstä. Tikan työskentely on ollut ihailtavan säännöllistä. Sekä käpytikka että pohjantikka rinkuloivat puunrunkoja, mutta pohjantikalle se on suhteellisesti yleisempää ja ilmeisesti ravinnonhankintakeinona tärkeämpää. Päätellen reikien pienestä koosta ja tiheydestä kyse on tässä tapauksessa pohjantikasta.

Evolla pohjantikkaa tutkineen Timo Pakkalan työryhmälle ilmiö on myös tuttu. Evolla yksilöllisesti seuratut pohjantikat olivat jopa kilometrien päässä pesistään mielipuitaan rinkuloimassa. Ilmeisesti tätä tapahtuu eniten juuri keväällä mahlan virratessa kuoren alla, sillä työ alkaa varhain huhtikuussa. Jotkin tikan pesäkolot voivat lemuta vahvasti pihkalta, mistä tulee mieleen, että pihkalla voisi myös olla syöpäläisiä pesistä karkoittava vaikutus. Käpytikka taas rinkuloi useimmiten koivuja juoden koivunmahlaa ja syöden mahlaan hurahtaneita hyönteisiä.

Epäselvää on, missä määrin pohjantikan puuha kohdistuu yksinomaan puun itsensä eritteisiin ja missä määrin myös hyönteisiin. Alpeilta tiedetään pohjantikan kantavan pesäkoloonsa pihkapalloja, joissa saattaa olla mukana ravinnoksi kelpaavaa mahlaa.  Hyönteisiä ja hämähäkkejä taas tartuu sattumanvaraisesti sekä mahlaan että pihkaan, mikä voi tuoda hyvän valkuaisainelisän ravintovalioon. Pohjois-Amerikassa on tikkoja, joiden suoranainen elintapa on tehdä pihka- tai mahla-ansoja hyönteisille.

Tässä pohjantikka ei ole kuorinut mäntyä, joten se ei ilmeisesti käytäkään kuoren alla mahdollisesti olevia kovakuoriaisia ja niiden toukkia. Sellaisia olisivat männyllä lähinnä ytimennävertäjät ja sarvijäärät toukkineen. Kuusen ja sen oksien kuoriminen taas kohdistuu kirjanpainajaan, tähtikirjaajaan ja muihin kaarnakuoriaisiin. Koivuissa tikkojen kohteena ovat myös koivunmantokuoriaiset ja niiden toukat. Reiät edesauttavat myös lahosienien itiöiden tunkeutumista kuoren alle ja näin tikat tulevat valmistaneeksi tuhohyönteisille maaperää ja samalla ravinnon jatkuvuutta joskus myöhemmin.

Rinkulointia olisi hyvä tutkia lisää, onhan pohjantikka hieno pohjoinen laji, jonka ekologia pitäisi tuntea juuri Suomessa. Pesäkoloon voi tähystää peilillä, jonka voi valaista pienellä lampulla, ja selvittää mitä pesässä on vahingoittamatta itse pesiä.