Mikä vaivaa kalojamme täällä Vilppulassa. Kalat ovat kerääntyneet sillan alle sulaan, jossa virtaa hiukan. Kaloja on todella paljon. Ne ovat pääasiassa särkikaloja, joiden joukossa on muutamia ahvenia ja haukia. Kalojen kokoontumispaikka on kahden matalan lahden välissä. Ovatko kalat hapenpuutteessa?

Kalojen kertyminen suliin viittaa hapenpuutteeseen. Syksyisin vesistöjen vedet sekoittuvat ja hapettuvat yleensä melko perusteellisesti. Jääpeitteen muodostuttua veteen ei enää liukene happea ilmasta. Veden kerrostuneisuus – lämpimintä pohjalla ja kylmintä pinnalla – aiheuttaa sen, että happea kuluu eniten pohjan läheisyydessä alusvedessä. Mitä enemmän vedessä on hajoavaa ainesta, sitä nopeammin happea kuluu.

Talvella happivaje varsinkin rehevöityneissä vesissä pahenee jään alla, ja kaloille riittävän happimäärän sisältävä vesikerros ohenee. Pitkän talven aikana joissakin järvissä happipitoisuus saattaa laskea niin alhaiseksi, että kalat hakeutuvat joukolla avantoihin, puronsuihin ja muihin sellaisiin paikkoihin, missä ilmasta liukenee happea pintaveteen tai happipitoista vettä virtaa jään alle. Jos sellaisia ei ole ja happitilanne vielä heikkenee, on seurauksena laajamittainen kalakuolema. Nopea kevääntulo sulamisvesineen saattaa pelastaa tilanteen.

Kylmissä vesissä vaihtolämpöisten kalojen hapen tarve on vähäisempi kuin lämpimissä vesissä, mutta aikainen vesien jäätyminen ja pitkä jääpeitteinen aika usein tuovat näitä uutisia avantoihin tunkevista kaloista ja jäiden sulettua löytyvistä kuolleista kaloista sellaisillakin vesillä, missä ilmiöön ei ole aikaisemmin törmätty.

Jos syitä on tarpeen selvitellä tarkemmin, voisi asiaa tiedustella ELY-keskuksen asiantuntijoilta.

Julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 2/2012.

avantohappikatojääkalat