Turun seudulla kasvaa misteliä noin 40 eri paikalla. Aikaisemmin lajista tunnettiin vain harvoja yksittäisiä ’erakkokasveja’.

”Turussa on nyt pölyttyvä, lisääntyvä kanta”, kertoo tutkimuksessa mukana oleva biologi, FT Jouni Issakainen. Pian valmistuvan tutkimuksen löydös on merkittävä, sillä mistelin koiras- ja naaraskukat, eli heteet ja emit kasvavat eri yksilöissä. Yksittäinen mistelikasvi ei siis pysty lisääntymään. Samalla paikalla tarvitaan vähintään yksi hede- ja emikasvi, jotta pölytys onnistuu.

Suomen ensimmäiset mistelit kasvoivat istutettuina Turussa ja Paraisilla, mutta myöhemmin ilmaantui myös villejä kasveja, toinen Turkuun, ja toinen Jokioisille saakka.

Sitä, mistä mistelit ovat meille levinneet, ei tarkasti tiedetä.

Ruotsissa misteli on kasvanut hyvin pitkään, pääasiassa lehmuksen ja vaahteran oksistoissa. Länsinaapurissa eniten misteliä löytyy Mälaren-järven rannoilta. Ensimmäinen kirjallinen havainto mistelistä on Ruotsista jo vuodelta 1638, mutta mistelin siitepölyä on myös löydetty fossiilista. Laji on siis esiintynyt Ruotsissa hyvin pitkään.

Lue lisää mistelistä tuoreesta Viikon laji-jutusta.

misteliTurkuviscum album