Kun peipon tuttu, iloinen säe kuuluu ensi kerran pihapuusta, monen sydämessä läikähtää. Peippo on varma kevään merkki, vaikka vanhan kesää ennustavan lorun Puoli kuuta peipposesta onkin turhan optimistinen. Suurin osa peipoista saapuu Suomeen jo huhtikuun aikana.

Pian peipon laulu raikuu joka puolella. Suomessa arvioidaan pesivän vuosittain seitsemästä yhdeksään miljoonaa peippoparia, ja näillä lukemilla peippo kisaa pajulinnun kanssa tiukasti Suomen runsaslukuisimman pesimälinnun tittelistä.

Lue myös

Luonto tilastoina: Lintujen miljoonakerho

Vuodet vierivät peipon eduksi, sillä lyhyen matkan muuttajana se pystyy hyödyntämään aikaistuvat keväät, ja yhä useampi peippo ehtii pesiä kahdesti kesän aikana. Peipot saapuvat Länsi-Euroopasta heti säiden salliessa, kun taas pajulinnut lähtevät liikkeelle trooppisesta Afrikasta enemmän aurinkokelloon nojaten, eivätkä pysty yhtä joustavasti sopeutumaan kuumenevaan ilmastoon. Peippo on myös yleistyvä lintujen talviruokintapaikkojen vieras.

Peipolla ja pajulinnulla on muutakin yhteistä kuin pesivien parien lukumäärä. Kumpikin laji pesii monenlaisissa metsissä, puistoissa ja pihapiireissä koko maassa. Myös niiden soidinlauluja verrataan usein toisiinsa.

Kummankin lajin laulu alkaa nopealla sarjalla korkeaa säveltä ja jatkuu laskevana juoksutuksena. Eron kuulee selvimmin lopusta, joka peipolla on kirkas ja iloinen koukkaus ylöspäin, kun taas pajulinnun säe jatkaa mollivoittoisena alaspäin.

Kuuntele pajulinnun laulu

Pajulintu

Värikkään koiraspeipon äkkää helposti laulamasta puun oksalta, mutta naaras on ruskeine suojaväreineen vaikeampi löytää. Naaraan on syytäkin olla huomaamaton, sillä se on vastuussa munien hautomisesta pesällä.

Muista ruskeista pikkulinnuista naaraan erottaa muun muassa siiven valkoisten kuvioiden sekä kellertävän yläperän perusteella – nämä tuntomerkit ovat samat kuin koiraspeipolla.