1. SANANJALKA.
   Se on itiökasvi, mutta juhannusyönä kaikki on mahdollista, ja silloin sananjalka kukkii. Kerrotaan, että se kasvaa kohdassa johon on aarteita haudattuna, ja kukinta tapahtuu vain kerran sadan vuoden perästä. Kukan löytäjä saa mitä ikinä haluaa. Kukasta muodostuu siemen, jonka omistaja tulee kuolemattomaksi ja saa kykyjä, kuten taidon ymmärtää lintuja. Siemen on kuitenkin metsän väen vartioima.
2. NOKKONEN.
   Tämä vitamiinipommi on kokenut renessanssin. Nokkonen on ikivanha hyötykasvi, jota käytettiin tekstiileissä ja kansanlääkinnässä. Jo Naantalin luostarin keskiaikaisessa yrttikirjassa mainitaan nokkonen ja muun muassa kerrotaan, että sillä voi tyrehdyttää nenäverenvuodon. Kuulostaa ikävältä. Viikingeille se oli Thorin kasvi, jota ukkosella tuleen heittämällä saattoi välttää salaman osuman.
3. HUMALA.
   Keskiajalla sen viljelystä tuli lakisääteistä. Itsellänikin kasvaa maalla humala. Kalevalan 20. runossa on sikermä Humalan ja ohran kerskaus, jossa eläimet auttavat oluen valmistuksessa.

Liisa Lehto kertoo lisää kasveista ja niihin liittyvistä uskomuksista radio-ohjelmassa Nappikukasta nokkoseen (Yle Areena).