Kasvaako muillekin nisäkkäille ensin maitohampaat samoin kuin ihmiselle?

Lähes kaikilla nisäkäslajeilla on maitohampaat paitsi – ellen väärin muista – nokkasiileillä ja vesinokkaeläimellä.

Useimpien kädellislajien maitohampaat korvautuvat pysyvillä lyhyemmässä ajassa kuin ihmisellä. Monille koiran ja kissanpentujen maitohampaat ovat melkein yhtä tuttu asia kuin omamme. Näillä maitohammasvaihetta kestää joitakin kuukausia syntymästä. Tämä pätee muihinkin petoeläimiin.

Yleisesti ottaen nisäkäslasten maitohampaat pysyvät paikoillaan imetyskauden loppuun, ainakin osa niistä. Poikkeuksia kuitenkin on.

Hylkeille maitohampaiden aiheet ilmaantuvat sikiökauden loppupuolella, mutta ilmeisesti millään lajilla ne eivät puhkea tai jos puhkeavatkin, niiden tilalle työntyvät pysyvät hampaat jo ennen syntymää. Hylkeiden imetyskausi on hyvin lyhyt, vain muutamia viikkoja, ja heti sen päätyttyä nuori hylje tarvitsee riittävän lujatekoiset ja terävät hampaat saadakseen kunnon otteen saaliskaloista.

Valaiden maitohampaista ei vallan paljon tiedetä. Hetulavalaiden poikasille ei kasva maitohampaita eikä myöhemmin pysyviäkään. Kumpienkin aiheet ilmaantuvat vuorollaan leukoihin mutta katoavat jo ennen syntymää. Joillakin hammasvalaslajien pienokaisilla on tiettävästi maitohampaita, osalle lajeista niitä ei kasva, ja usealle hammasvalaalle ei puhkea pysyviäkään hampaita, niin hammasvalaita kuin ovatkin.

Maitohammas on hiukan harhauttava nimi. Maitohampaat eivät ole avuksi imemisessä, päinvastoin. Imetyskauden loppupuolella yhden jos toisenkaan nisäkäslajin mamma ei ole järin innostunut imettäjä. Tämän näkee yhtä lailla koirista ja kissoista kuin lampaista, peuroista ja hirvistä. Nisien kipupisteet kertovat, että kasvaneiden jälkeläisten maitohampaat ovat jo täysimittaiset ja leukoja liikuttavat vahvoiksi kehkeytyneet poskilihakset. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole.

Poikasten kehitykseen, olivat ne kissan- tai koiranpentuja, lampaan karitsoja, peuran tai hirven vasoja, kuuluu välivaihe, jossa ”ajetaan yhtä aikaa kahta kaistaa”, totutellaan aikuisten ruokaan mutta nautitaan yhä emon antimista.

hampaatmaitohampaatpoikaset

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!