Soista on nousemassa uusi ilonaihe ja entistäkin suositumpi retkeilykohde, erityisesti näin syksyllä. Asenteet ovat pikkuhiljaa muuttuneet, ja valtava urakka ojitettujen soiden ennallistamiseksi on saatu käyntiin. Metsähallitus on ennallistanut etenkin suojelualueiden soita noin 44 000 hehtaaria, Suomen luonnonsuojeluliittokin jo yli 1500 ha. Hallituksen leikkaukset kuitenkin nakertavat luontokadon torjuntaa, ja tänä vuonna Metsähallituksen Luontopalvelujen ennallistamisiin tuli takapakkia, kun ne putosivat neljästä tuhannesta tuhanteen hehtaariin.

Soiden ennallistamisen tulokset ovat olleet lupaavia: luonnontilaan palautuminen on pystytty saamaan hyvin alkuun. Veden nousu palauttaa vähitellen rahkasammalten kasvun ja tekee suosta taas hiilinielun. Myönteisiä muutoksia näkyy lajistossakin yllättävän nopeasti. Jotkin lintujen, perhosten ja suokasvien pioneerilajit palaavat jo vuodessa ennallistetulle suolle. Suon ja sen lajiston täydellinen toipuminen vie kuitenkin vuosikymmeniä.

Kaikkein hitaimmin korjaantuvat turvetuotantoalueet ja etenkin niiden vuosien saatossa aiheuttamat vesistövaikutukset. Oulun yliopistossa on käynnissä tutkimus, jossa ennallistettujen turpeen­nostoalueiden alapuolisten vesistöjen bakteerien ja pohjaeläimistön tilaa verrataan luonnontilaisiin vesiin. Tutkijatohtori Kaisa-Riikka Mustosen mukaan oletuksena on, että 15 vuotta aiemmin ennallistetuissa pien­vesissä pitäisi jo alkaa näkyä elpymisen merkkejä.

Pahoin kärsineen ja kuivuneen turpeennostoalueen palauttaminen luonnontilaan on melkein yhtä vaikeaa kuin uuden suon perustaminen: ensin on saatava suon luonnollinen vesitalous kuntoon. Se herättelee pieneliöstöä, jonka toivotaan houkuttelevan paikalle ravintoketjun seuraavia lenkkejä: hyönteisiä, kaloja ja lintuja. Lajiston palautuminen on mahdollista vain, jos se on vielä läsnä lähialueilla. Joillakin vanhoilla turpeentuotantosoilla tyydytäänkin tulevaisuudessa vain yrittämään rahkasammalien kasvattamista kosteikkoviljelyllä kaupalliseen käyttöön.

Suon ennallistaminen luonnontilaan on kuitenkin palkitsevinta: sen avulla paitsi pelastetaan soiden lajisto, saadaan torpattua vesiin kulkeutuvia päästöjä ja torjutaan samalla ilmastonmuutosta. Ennallistamisprojektit luovatkin uskoa tulevaisuuteen. Sitä luo myös retki ennallistetulle suolle: Kun äänet, värit, tuoksut ja elämä palaavat alennustilassa olleelle suolle, ilo välittyy ihmismieleenkin kaikilla aisteilla.