Eduskuntavaalien lähestyessä on taas nostettu esiin moneen kertaan tyrmätty ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön. Sitä on perusteltu etenkin luonnonvarojen käytön tehostamisella. Se kertoo paljon.

Ajatusta kannattavat keskusta, perussuomalaiset ja ilmeisesti myös kokoomus, koska sen kansanedustaja Petteri Orpo nosti asian esille. Ministeriöiden vastakkainasettelu kiusaa Orpoa ja hän haluaisi vauhtia luonnonvarojen käyttöön.

Maa- ja metsätalousministeriö on luonnonvarojen hyödyntämisministeriö, ympäristöministeriö taas valvonta- ja suojeluministeriö, joka katsoo asioita terveellisen ympäristön, luonnonsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Juuri tämän takia ministeriöiden välillä on jännitteitä, mikä eri katsantokantojen takia on aivan luonnollista.

Kun ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1983, ympäristöasiat saivat aivan uudenlaisen painoarvon ja moni tärkeä asia alkoi edetä.

Alueellisten ympäristökeskusten sulattaminen Elyihin vuonna 2010 johti ympäristöasioiden hoidon ja valvonnan merkittävään heikentymiseen. Riippumattomuuden menetyksen lisäksi syynä siihen on rerurssipula.

Itsenäisen ympäristöministeriön sulauttaminen osaksi ehdotettua luonnonvaraministeriötä olisi katastrofi. Sitä paitsi eivät ristiriidat mihinkään katoaisi; molemmat uuden möhkäleministeriön ministerit vain vääntäisivät kättä keskenään.

PS. Hiljan nimipäivänä 8. lokakuuta vietetään Kuuloliiton ja Luonnonsuojeluliiton Hiljaisuuden päivää. Teemana on nostaa esiin hiljaisuuden merkitystä vastapainona lisääntyneelle melulle.