Rakkaalla asialla on monta nimeä, niin myös pajun kukinnolla. Kissan lisäksi pehmoista kevään merkkiä on verrattu myös lampaisiin, ja pässeihin, tietää Kotimaisten kielten keskus.

Pajunoksia kerättiin aikoinaan myös ruuaksi lampaille ja lehmille, ja niistä saatettiin tehdä vahvistavaa juomaa esimerkiksi vastapoikineelle hieholehmälle. Paju onkin vanha lääkekasvi, jonka tiedettiin auttavan kuumeeseen, päänsärkyyn ja reumatismiin. Nykyisin pajun kuoresta saatavaa salisyylihappoa, siis aspiriinia, tehdään keinotekoisesti.

Kristillisestä perinteestä taas juontaa juurensa pajun nimitys palmuksi, kun palmujen puutteessa on palmusunnuntaiksi kerätty täällä pohjolassa kotoisia pajunkissoja.

Keräsit sitten pajunkissoja, -lampaita tai -palmuja, kaikki näyttävät kauniilta maljakossa. Kohtuullinen pajunoksien kerääminen ei pajua liikaa satuta, se versoo helposti uudelleen. Pajuja myös kasvaa lähes kaikkialle maailmassa, vain Australiassa ja Etelämantereella ei pajunpässejä tavata.