Lintuharrastajat pinnajahdissa

Saamistamme vastauksista näkyy, miten moneen lintuharrastus taipuu. Pinnoja kerätään mitä erilaisimmissa havaintopaikoissa sekä muiden harrastusten ohessa. Useissa pinnoissa havaintotapa tai -aika oli keskeinen tekijä.

Havaintopaikan perusteella kerätyt pinnat

Kotimaan-, maakunta- ja pihapinnojen lisäksi kerättiin muun muassa näitä:

  • Kotikunnassa havaitut lajit
  • Autossa, veneessä tai muussa kulkuvälineessä havaitut lajit
  • Kesämökillä havaitut lajit
  • Länsi-Palearktisella eliömaantieteellisellä alueella havaitut lajit (Ai mikä alue?)
  • Lintuasemalla havaitut lintulajit

Havaintotavan perusteella lasketut pinnat

Moni vastaaja kertoi keräävänsä vuosipinnojen lisäksi kuukausipinnoja tai talviajan pinnoja. Päivänpinnojen alalajeina mainittiin muun muassa syntymäpäivinä sekä karkauspäivinä havaitut lajit. Lihasvoimilla jahdattujen ekopinnojen rinnalla kerättiin puoliekopinnoja, joita etsiessä myös julkisten kulkuvälineiden käyttö on sallittu.

Vastauksista näkyi, että lintuharrastajille on tärkeää erottaa spontaanisti havaittu lintu bongatusta ja laskea niistä pinnat erikseen:

  • Bongaus: Tiedossa oleva lintu, jota erikseen lähdetään katsomaan
  • Sponde: Ilman ennakkotietoa löytynyt lintu, jonka joku muu seurueen jäsen havaitsee ensin.
  • Tosisponde: Ilman ennakkotietoa löytynyt ja itse havaittu lintu.

Lintujen havainnointi on usein myös oppimistilanne. Nimimerkki Pike Vihdistä kertookin keräävänsä pinnoja valokuvaamalla.

”Lajinmääritys on helppo varmistaa jälkeen päin ja yksityiskohdat jäävät paremmin mieleen”, hän perustelee.

Hän kertoo kuvan olevan varmistus myös epäilijöille. Todisteiden kärttäminen ei kuitenkaan juuri kuulu pelin henkeen, sillä kyseessä on herrasmieslaji.

Helsinkiläinen nimim. Wiskarin Arttu jakaa lintuhavainnot ääni- ja näköhavaintoihin, sillä esimerkiksi kaulushaikaran ääni kaikuu kauas, mutta linnun näkeminen on huomattavasti hankalampaa. Hän listaa myös yöllä, eli auringonlaskun ja -nousun välillä havaitut lajit. Silloin näköhavainto saa vielä omanlaisensa painoarvon.

Muun tekemisen aikana kerätyt pinnat

Pinnoja voi kerätä muun rakkaan harrastuksen tai vaikkapa työpäivän lomassa, kuten nimimerkki Wiskarin Arttu, joka mainitsi myös saunoessa havaitut lajit. Turkulainen nimimerkki Taksu kertoi keräävänsä pinnoja hevosen selästä.

Omaperäisin projekti löytyi oululaiselta Antti Röngältä. Hän kertoi keräävänsä pinnoja perinnerakentamisen yhteydessä, siis hirttä veistäessään tai korjatessaan tai rakennuksia restauroidessaan. Kasassa oli jo varsin kunnioitettavat 125 lajia.

Vastaajat ilmiantoivat myös anonyymiksi jäävien kavereidensa puolesta nakupinnan ja panopinnan, joiden keräämistapa ei jääne kenellekään epäselväksi.

lintuharrastuspinna