Maitopurkkeja, pahvipakkauksia, munakennoja ja muuta roskaa kertyy arjessa valtavia määriä. Roskien lajittelussa ja kuskaamisessa jäteastiaan on oma vaivansa, ja mieleen saattaa juolahtaa, voisiko jätteet vain tuikata takassa tuleen tai käyttää saunassa puukiukaan sytykkeenä.

Idea kannattaa haudata saman tien. Jos roskia polttaa tulisijassa, ilmaan pöllähtää terveydelle ja ympäristölle haitallisia kaasuja ja hiukkasia. Lisäksi roskien poltto voi vahingoittaa tulipesää tai hormia, ja nokipalon riski kasvaa.

Kaikkia suomalaisia tieto roskien polttamisen haitallisuudesta ei ole vielä nähtävästi saavuttanut. Ympäristöministe­riön, Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Valtiokonttorin yhteistyönä toteutettuun puunpolttotapakyselyyn vastanneista lähes puolet kertoi käyttävänsä roskia sytykkeenä. Ilahduttavaa on silti se, että vain harvat tunnustivat polttavansa jätteitä laajemmin.

Tuore kysely paljastaa myös toisen kehityskohteen. Sangen tavallista nimittäin vaikuttaa olevan se, että palaminen on erittäin voimakasta ja humisevaa. Voi jopa olla, että sitä pidetään tavoiteltavana.

Mestaritason puunpolttajan tulisijassa palaminen on tasaista, sillä jos tuli hotkii puuta liian nopeasti, palaminen on epätäydellistä ja tuottaa runsaasti päästöjä. Palamisen aikaista ilman saantia säädetään tulisijan ilmaluukkujen avulla. Jos veto on liian kova, luukkuja pitää pienentää.

Kyselyn vastausten mukaan suomalaiset osaavat pääosin käyttää tulisijojaan oikein. Poltettavat puut ovat kuivia ja ensimmäinen pesällinen syttyy helposti. Jos tulisija ei kuitenkaan tunnu vetävän, ongelmaa voi yrittää ratkaista esimerkiksi hormin lämmittämisellä. Liesituuletin, keskuspölynimuri ja koneellinen ilmanvaihto kannattaa napsauttaa pois päältä sekä tietysti vilkaista, että pelti on varmasti kunnolla auki.

Lopuksi vielä tuttu, mutta tärkeä muistutus: pelti on häkävaaran vuoksi pidettävä ehdottomasti auki koko palamisen ajan. Pellin voi sulkea vasta sitten, kun tulipesän viimeinenkin hehkuva kekäle on sammunut.