Minna T. Korhosen ja Anne Seppälän hyönteisretket olivat tänä kesänä poikkeuksellisen tuloksekkaita. Elokuussa kaksikko haavi Hangossa Suomelle uuden leppäkerttulajin, mantupirkon (Tytthaspis sedecimpunctata).

Jo aiemmin, kesäkuussa, he olivat löytäneet Helsingin Vuosaaresta Charagmus gressorius -kärsäkkään Suomelle uutena. Sen löytyminen on erityisen iloinen uutinen siksi, että se käyttää ravinnokseen muun muassa haitallista vieraslajia komealupiinia. Aikuiset syövät lupiinin lehtiä ja toukat elävät juuristossa ahmien samaisen kasvin juurinystyröitä. Kärsäkkään toukkien rouhimat nystyrät joutuvat kosketuksiin maan bakteerien ja kasvipatogeenien kanssa, joka lisää kasville syntyvää haittaa.

Charagmus gressorius – kärsäkäs on oligofagi, eli se on erikoistunut käyttämään ravinnokseen vain muutamaa, hernekasvien heimoon kuuluvaa kasvia. Kärsäkkään ruokalistalle kelpaavat lupiinien lisäksi vain jotkut vihmat ja väriherneet. Suomalaisittain se kuulostaa hyvältä vieraslaji komealupiinin torjumisen kannalta. Kärsäkkäät viihtyvät erityisesti hiekkamailla, ja voisivat etenkin tällaisissa ympäristöissä heikentää ja ehkäistä komealupiinin leviämistä.

Opi lisää

Lajikoulu: Opi tunnistamaan nopeasti leviävät haitalliset vieraslajikasvit

Keski-Euroopassa kärsäkäs on kuitenkin tuholaislajien listalla, koska se aiheuttaa vahinkoa sini- ja valkolupiiniviljelmille. Myrkyttömiä komealupiinin sukulaiskasveja kasvatetaan Euroopassa muun muassa karjan rehuksi ja hyödynnetään typensidontakasveina.

Nopeaa apua komealupiinin torjuntaan ei kärsäkkäästä ole luvassa. Voi vierähtää vuosikausia, ennenkuin kärsäkäs runsastuu ja levittäytyy riittävän laajalle vaikuttaakseen komealupiinin menestymiseen ja Suomen valloitukseen, ellei kärsäkkään leviämistä keinotekoisesti edistetä.