Suomessa pesii 20 000–90 000 tilhiparia. Viime vuosikymmeninä tilhi on ilahduttavasti runsastunut. Arvio pesivien parien määrästä tosin sisältää suurta vuosienvälistä vaihtelua siksi, että marjasatokin vaihtelee paljon. Hyvien marjavuosien jälkeen suurempi joukko tilhiä jää Suomeen pesimään.

Pesimäalueella tilhi on hiljainen, ja siten myös vaikeasti havaittava. Sekin tekee tilhimäärän laskemisesta ja kannan arvioinnista hankalampaa. Tilhi pesii pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Pohjoismaista Itä-Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan saakka. Suomessa tihein pesimäkanta löytyy Metsä-Lapista ja Kainuusta.

Hyvinä marjavuosina tilhet talvehtivat Suomessa. Suurimmissa tilhiparvissa on havaittu jopa noin kuusi tuhatta lintua. Jos marjasato jää pieneksi, kuten tänä vuonna, tilhet voivat vaeltaa kauaskin.

Luonnontieteellisen keskusmuseon julkaiseman Rengastusatlaksen mukaan eniten rengastettuja suomalaisia tilhiä on löytynyt eteläisestä Ruotsista sekä Keski- ja Etelä-Euroopasta.

Kaukomatkailijoitakin on. Rovaniemeläinen Ismo Kreivi rengasti helmikuussa 2003 tilhikoiraan, joka saman vuoden joulukuussa löytyi 4387 kilometrin päästä Venäjän Irkutskista Mongolian pohjoispuolelta. Pisin vaellus, jonka tilhen tiedetään lentäneen, on 6000 kilometrin matka Ukrainasta Siperiaan.

Tilhi

Bombycilla garrulus

Koko: Kottaraisen kokoinen, pituus noin 20 senttiä, paino 50–70 grammaa. Koiras ja naaras samankokoiset.

Tuntomerkit: Vaalean punertavan harmaa, päässä töyhtö, musta rosvonaamio ja leukalappu. Pyrstön kärki keltainen, myös siivellä keltaista kirjailua. Lennossa töpäkkä.

Lisääntyminen: Naavasta ja kuusenoksista rakennettu pesä 1,5–8 metrin korkeudella, yleensä kuusessa tai männyssä. Naaras munii touko–kesäkuussa 4–6 munaa. Vain naaras hautoo, mutta molemmat osallistuvat poikasten ruokkimiseen.

Laulu: Hiljaista heleää sirinää.

Ravinto: Tunnettu marjojen syöjänä, mutta pesimäaikana ruokavalioon kuuluvat myös siemenet sekä hyönteiset ja muut selkärangattomat.

Elinympäristö: Pesii pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Eniten tilhiä löytyy metsälapin havumetsistä Oulun pohjoispuoleiselta alueelta, mutta laji pesii satunnaisesti myös Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Eteläisin pesintä on löytynyt Etelä-Karjalasta.

Tiesitkö? Tilhi ei humallu käyneistä pihlajanmarjoista, koska sen maksa polttaa alkoholia tehokkaasti.

 

marjalintupihlajanmarjatilhivaelluslinnutViikon laji

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.