Täysikokoisen ukonsienen lakki on suuri ja laakea, ja sen voi paistaa sellaisenaan pihviksi. Sen verran kannattaa kuitenkin katsoa, ettei paista vahingossa ruskokärpässientä, joka on pienempi mutta vähän samanoloinen. Suomen Luonnon sieniasiantuntija Lasse Kosonen kertoo, että ruskokärpässienessä on muskimolia ja iboteenihappoa, samoja myrkkyjä kuin punakärpässienessä.

Lajien erottamiseen riittää lakin väritystä koskeva muistisääntö: ukonsienessä (oik.) on mustaa valkoisella, tai oikeammin ruskeita suojuksen kappaleita vaalealla pohjalla. Ruskokärpässienessä (vas.) värit menevät toisin päin.

Sekä ukonsienellä että ruskokärpässienellä korkeassa jalassa on rengas: ruskokärpässienen riippuva, ukonsienellä sormusmainen. Ukonsienen jalassa on myös tummia vöitä, joiden vuoksi jalka on raitakuvioinen, kun ruskokärpässienet ovat varsinkin jalan yläosasta usein kokonaan valkoisia.

Kososen mukaan ukonsieni on kohtuullisen harvinainen kulttuurisieni, jonka löytää laitumilta, puistoista ja niittymäisiltä aukeilta. Metsissäkin siihen törmää todennäköisimmin polunvarsilla ja pienillä aukkopaikoilla. Ruskokärpässieni kasvaa taas erityisesti kuusikoissa. Fiksumpi ehti huomata tämän eron yllä olevien kuvien aluskasvillisuudesta.

”Ukonsieni on karikkeen lahottaja, joten minkään tietyn puun seurassa se ei kasva”, Kosonen kertoo.

Lisää hankalia lajipareja Suomen Luonnossa 7/2014.