Havaitsin ulkoikkunalaudallani jonkinlaisen lukin, joka näytti syövän asettamiani kuorittuja auringonkukansiemeniä. Siemen oli selvästi lukin käsittelyssä ja se heilui lukin otteessa. Kuinka tavallista moinen siemensyönti on hämähäkkien maailmassa?

Lukit kuuluvat hämähäkkieläimiin, mutta muodostavat sen sisällä oman lahkonsa. Ne eivät siis ole varsinaisia hämähäkkejä. Lukkien rakenne ja ravinnonhankinta eroaa hämähäkeistä.

Hämähäkit ruiskuttavat koukkumaisilla leuoillaan saaliiseen entsyymejä, jotka käynnistävät ruoansulatusprosessin saalis­eläimen sisällä. Tämän jälkeen hämähäkki imee nestemäiseksi muuttuneen ravinnon suuhunsa. Kiinteää ravintoa hämähäkit eivät siis pysty nauttimaan.

Lukkien suuosien rakenne on aivan toisenlainen, ja sen vuoksi ne pystyvät hyödyntämään kiinteää ravintoa. Niillä on saksimaiset purevat leuat, joilla ravinto revitään pienemmiksi kappaleiksi.

Joissain tapauksissa lukitkin imeskelevät nesteitä ravinnostaan ja sulattavat sitä itsensä ulkopuolella hämähäkkien tapaan. Pääsääntöisesti ruoansulatus kuitenkin tapahtuu lukin omassa ruumiissa.

Lukit suosivat eläinperäistä ravintoa, mutta suurin osa pystyy turvautumaan myös esimerkiksi kasveihin, hedelmiin tai sieniin. Tämä voi olla tarpeen erityisesti myöhään syksyllä, kun selkärangattomia saaliseläimiä on vaikeampi löytää.

Lukkien alkeellisten pistesilmien näkökyky on olematon ja ne saavatkin merkittävimmän informaation ympäristöstään raajoissa sijaitsevien tuntoaistimien avulla. Kyse voi siis olla myös siitä, että lukki tutkii, pystyykö löytynyttä siemenhippua hyödyntämään ravinnoksi.