Pohjoisella Itämerellä sivuttiin viime yönä tasan puolitaöin aaltoennätystä. Merkitseväksi mitatuksi aallonkorkeudeksi saatiin 8,2 metriä, joka on sama kuin Rafael-myrkskyn aikaan 22. joulukuuta 2004.

”Valvoin ja seurasin korkeuksia ja totesin, että käytiin ennätyksessä joka on saavutettu vain kerran aikaisemmin”, sanoo eläkkeellä oleva Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Kimmo Kahma.

Hän kehottaa varmistamaan asian Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heidi Petterssonilta.

”Kyllä merkitsevä aallonkorkeus kävi 8,2 metrissä ja ennätystä sivuttiin”, sanoo Pettersson.

”Mallin mukaan suurin yksittäinen aalto olisi silloin noin 15 metriä.”

Merkitsevä aalonkorkeus lasketaan aaltopoijun mittaamasta vajaan puolen tunnin eli 1600 sekunnin mittausjaksosta ja lähetetään satelliitin kautta tutkijoille ja samalla automaattisen tarkistuksen kautta laitoksen nettisivuille.

Pohjoisen Itämeren aaltopoiju on ollut paikallaan syksystä 1996. Se on nostettu pois vain jäätalven ulottuessa mittauspisteeseen, joka on vielä Suomen eteläisintä pistettä Bogskärin majakkaa selvästi ulompana Itämerellä.

Petterssonin mukaan Suomen aaltopoijun ennätykset ovat myös Itämeren mittausennätyksiä.

Suurempia aallonkorkeuksia on kuitenkin mallitettu, mutta ei mitattu, ainakin Gudrun-myrskyn aikaan 2005.

”Tuolloin korkein aallokko oli poijusta etelään olevalla merialueella”, sanoo Pettersson.

Aallokon suuruutta luo tuulen pyyhkäisymatka, joka nyt etelätuulella ulottui poijulta noin 500 kilometriä Itämeren eteläosiin. Myrsky myös kesti kyllin kauan.

Lisäys klo 11:40, Huomasin, että HS kertoi aaltoennätyksestä hieman tätä uutista ennen.

Lisäus klo 17:10, Ilmatieteen laitos on tänään tiedottanut aalloista.

aallonkorkeusaaltopoijuennätysHeidi PetterssonIlmatieteen laitosKimmo Kahmamyrsky