Mikromuovit ovat levinneet myös syrjäisille arktisille alueille. Asian vahvistaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

”Pitoisuudet olivat Pohjois-Lapissa todella pieniä verrattuna paikkoihin, missä on enemmän ihmistoimintaa. Kuitenkin osoitimme, että niitä löytyi jokaisesta näytteestä”, kertoo tutkimuksen tekijä, filosofian tohtori Tuomo Soininen.

Lapissa suurimmat pitoisuudet olivat alle yksi mikromuovi vesilitraa kohden. Muovit kulkeutunevat Lappiin ilmavirtojen mukana.

Tutkijat keräsivät näytteet Pohjois-Lapin Näätämöjoen valuma-alueen vesistä sekä Kuopion hulevesistä ja Kallaveden jäästä.

Tutkimuksessa havaittiin, että hulevesissä on todella paljon mikromuovia. Kuopion kaupunkialueen yksittäisessä hulevesinäytteessä oli enimmillään 46 mikromuovipartikkelia litrassa vettä. Yhden sateen aikana mittauspisteeseen voi huuhtoutua jopa kymmeniä miljoonia muovihiukkasia. Painoksi muutettuna määrä vastaa kymmeniä grammoja.

”Silloin puhutaan sellaisista määristä, jotka ovat jo käsinkosketeltavia, oikeastaan aika isoja määriä.”

Jäässä oli muovia Kuopion kaupungin lähellä enimmillään lähes yhtä suurina pitoisuuksina kuin hulevedessä. Jäälle mikromuovit kulkeutuvat oletettavasti ilmateitse katupölyn mukana ja talven hulevesien valumina. Keväällä ympäristöön päätyy paljon mikromuovia, kun muovit vapautuvat jäästä ja sulamisvedet valuvat kaupungista.

Soininen kertoo, että muovin kulkeutumista luontoon voitaisiin ehkäistä pyrkimällä hidastamaan hulevesien valumaa kaupunkialueella laskeutusaltaiden avulla tai suodattamalla hulevesiä esimerkiksi biohiilellä.

Myös asfaltoidun pinta-alan vähentämisestä olisi apua. Tällöin vesi imeytyisi maaperään jo kaupunkialueella, mikä vähentäisi hulevesikuormaa.