Kun hömötiainen luisui uhanalaisuuteen, tutkimus paljasti syyn
Hömötiaisesta on tullut erittäin uhanalainen lyhyessä ajassa. Tutkijat etsivät oululaisessa metsässä paitsi syitä, myös ratkaisuja lajin ahdinkoon. Hömötiaista voi vielä auttaa, sillä metsänhoitomenetelmillä on sille väliä.
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Mari on toimittaja, biologi ja tietokirjailija, joka sukeltaa mielellään monenlaisiin luontoaiheisiin ekologiasta retkeilyyn ja eläintarinoista politiikkaan. Aina tilaisuuden tullen hän karkaa ulos Ylä-Kainuun vaaroille, metsiin ja soille.
Euroopan linnustoa auttaisi eniten parhaiden lintualueiden suojeleminen Makedoniassa, Hollannissa, Suomessa, Virossa, Espanjassa, Albaniassa, Bulgariassa ja Latviassa.
Suomessa hyväksytty vanhojen metsien määritelmä korostaa tutkijoiden mukaan kriteerejä, jotka eivät yksinään toimi riittävän hyvin. Riskinä on se, että moni suojelun arvoinen metsä jää ulkopuolelle.
Saaristomerellä matalilla alueilla veden happitaso oli parantunut, mutta Selkämerellä pohjan läheisten vesikerrosten happikatoalue oli edellisvuosia suurempi.
2000-luvun alussa ystäväporukka innostui laskemaan ja rengastamaan Kilpisjärven tunturiylängön lintuja. Kahden vuosikymmenen kokemuksella he ovat nähneet, miten alue on muuttunut ja linnusto siinä mukana. Tunturikihu, vesipääsky, suosirri ja alli kertovat ryhmälle kukin oman tarinansa muutoksesta.