Marraskuun alkuun ennustettu polaaripyörteen hajoaminen olisi hyvin poikkeuksellista
Näin aikaisin talvella polaaripyörteen hajoamisia tapahtuu kerran 100 vuodessa tai harvemmin
Toistaiseksi marraskuu on ollut leuto eikä talvesta ole vielä tietoakaan.
Stratosfäärissä eli 15–30 km korkeudella napa-alueiden yllä tapahtuu. Alueelle joka talvi muodostuva lännestä itään kiertävä tuulijärjestelmä eli polaaripyörre on heikkenemässä rajusti, ja ennusteiden mukaan saattaa käydä niin että pyörre hajoaa kokonaan. Tällöin puhutaan stratosfäärin äkkilämpenemisestä (Sudden Stratospheric Warming) eli SSW:stä. Tieteellisessä kirjallisuudessa ”virallinen” määritelmä SSW:lle on keskimääräisen länsituulen kääntyminen itäiseksi 60°N leveyspiirillä ja 10 hPa korkeudella. Lisäksi tuulen täytyy olla itäinen eli negatiivinen päivän keskiarvona.
Ennusteet näyttävät nyt hyvin korkeaa riskiä polaaripyörteen hajoamiselle ja tuulen kääntymiselle itäiseksi lähipäivinä. 3.11.2026 tehty Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen eli ECMWF:n viikkoennuste (kuva 1) kuitenkin osoittaa, että tilanne vaikuttaa jäävän mahdollisesti rajatapaukseksi. Tuuli saattaa kääntyä hetkellisesti itäiseksi (eli negatiiviseksi), mutta se, täyttyykö SSW:n virallinen määritelmä, on vielä hieman epävarmaa. Ennusteiden mukaan mahdollinen SSW tapahtuisi 6.–11.11. välisenä aikana.
Keskimäärin SSW-tilanteita eli polaaripyörteen hajoamisia tapahtuu noin kuusi kertaa kymmenen talven aikana eli karkeasti sanottuna noin joka toinen talvi. Tyypillisesti nämä tilanteet kuitenkin keskittyvät keski- ja lopputalveen eli tammi- ja helmikuulle.
Kuva 1. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen viikkoennuste polaaripyörteen voimakkuudelle. Y-akseli kuvaa länsituulen voimakkuutta: negatiiviset arvot ovat itätuulia. Kuvan lähde: EMCWF
Miten harvinaisesta tilanteesta on kyse?
Ilmastotieteessä paljon käytetyn ERA5-aineiston mukaan marraskuisia SSW-tilanteita on vuodesta 1940 alkaen esiintynyt vain kolmesti: 19.11.1952, 28.11.1968 ja 28.11.2025 (Lähde: Simon Leen Bluesky-postaus). Tämän perusteella karkea arvio marraskuisen SSW-tilanteen keskimääräisestä toistumisajasta olisi noin kerran 30 vuodessa (86 vuotta / 3 tapahtumaa). Huomionarvoista on kuitenkin, että yksi näistä kolmesta marraskuisesta SSW-tilanteesta esiintyi viime vuonna. Kerran 30 vuodessa kuvaa siis ainoastaan pitkän aikavälin keskimääräistä esiintymistiheyttä, eikä tarkoita sitä, että seuraavaa marraskuista SSW-tilannetta pitäisi odottaa 30 vuotta.
Koska marraskuisia SSW-tapahtumia on havaintoaineistossa niin vähän, niiden esiintymistä voidaan tutkia myös sääennustemallien avulla. Aiemmat tutkimukset marraskuisten SSW-tilanteiden harvinaisuudesta kertovat samaa. Monnin ym. (2021) arvioivat, että marraskuisia SSW-tilanteita esiintyy ECMWF:n kausiennustemallissa keskimäärin noin kerran 60 vuodessa. Samansuuntaisia tuloksia saivat myös Ineson ym. (2023): heidän mukaansa marraskuisen SSW:n toistumisaika on La Niña -olosuhteissa noin 50 vuotta ja El Niño -olosuhteissa noin 200 vuotta tai enemmän. Nämä arviot perustuvat Brittien kausiennustemalliin.
Puhutaan siis hyvin poikkeuksellisesta ilmiöstä, jota ei ole tunnetun säähistorian aikana tapahtunut aiemmin.
Näissä arvioissa ovat kuitenkin mukana myös marraskuun viimeisinä päivinä tapahtuvat polaaripyörteen hajoamiset. Koska kaikki ERA5-aineistossa havaitut marraskuiset SSW-tapahtumat ovat ajoittuneet kuukauden jälkipuoliskolle, marraskuun alkupuoliskon SSW-tilanteet ovat vielä selvästi harvinaisempia. Jos tapahtumat jakautuisivat tasaisesti marraskuun eri päiville, alkupuoliskon SSW keskimääräinen toistumisaika olisi mallien perusteella vähintään noin 100 vuotta. Todellinen toistumisaika on todennäköisesti kuitenkin tätä pidempi. Puhutaan siis hyvin poikkeuksellisesta ilmiöstä, jota ei ole tunnetun säähistorian aikana tapahtunut aiemmin.
Mielenkiintoisesti edellämainitun Ineson ym. tutkimuksen mukaan marraskuiset SSW:t olisivat yleisempiä La Niñan aikana kuin El Niñon aikana. Havaitut marraskuiset SSW:t jakaantuvat täysin tasan eri ENSO-vaiheisiin: 1952 (neutraali), 1968 (El Niño) ja 2025 (La Niña). Havaintojen vähäisen määrän vuoksi niistä ei kuitenkaan voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä ENSO-vaiheen vaikutuksesta marraskuisten SSW-tapahtumien esiintymiseen. Joka tapauksessa tämänkertainen SSW olisi erityisen mielenkiintoinen, sillä se esiintyisi voimakkaan El Niño -tilanteen aikana. Tämä poikkeaisi hieman Ineson ym. tutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan marraskuiset SSW-tapahtumat ovat harvinaisempia El Niñon aikana kuin La Niñan aikana.
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.